Ennallistamispuheet ovat kaikkien huulilla. Pyritään palauttamaan luontoa kohti alkuperäistä tilaa. Korjataan ihmisen aiheuttamia vaurioita, parannetaan luonnon monimuotoisuutta ja toimivuutta. Hyviä asioita kaikki. Ajattelin minäkin pistää lusikkani tähän soppaan, vähän eri näkökulmasta.
Aloitetaan koululaisten kesälomista, se on ollut kevään kuuma puheenaihe. Ennen vanhaan koululaisten kesäloma alkoi kesäkuun alussa ja päättyi elokuun lopussa. Silloin kesä tuntui kesältä, eikä vain lyhyeltä lomalta. Voisimmeko siis palata vanhaan?
Pienemmille koululaisille tämä tarkoittaisi aikaa leikkiä, matkustaa, olla vain, ja jopa kyllästyä. Usein juuri tylsyydestä syntyvät ne parhaat ideat. Vanhemmille koululaisille tämä antaisi mahdollisuuden tehdä töitä, tienata omaa rahaa ja pitää vielä lomaakin. Myös vanhempien lomat jakautuisivat tasaisemmin, eikä kaikkien lapsiperheiden tarvitsisi lomailla heinäkuussa. Ruuhkat vähenisivät, palvelualat kiittäisivät ja Suomen kesä olisi täynnä elämää.
Lukuvuosi lyhenisi jonkin verran, mutta niin on lyhentynyt työaikakin. Koulujen lukuvuosi on pysynyt sitkeästi 190 päivässä, kuin kiveen hakattuna. Miksi tämä luku on niin pyhä? Onko kansakoulun isällä Uno Cygnaeuksella, siihen jotain osuutta? Ehkä on. Ehkä ei.
Ennallistetaan myös almanakkaa. Helluntai oli vielä 1970-luvun alussa kahden päivän juhla. Sunnuntai oli ensimmäinen helluntaipäivä ja maanantai toinen. Toinen päivä on kadonnut almanakasta jo ajat sitten. Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla, pääsiäisen ja joulun jälkeen, mutta silti se on jäänyt vähä taka-alalle.
Palautetaan toinen helluntaipäivä ja annetaan kevään juhlalle sen ansaitsema arvo.
Juhannus karkasi aikoinaan omille teilleen Ruotsin mallin mukaan. Nyt se elää kalenterissa liikkuvaa elämää, vaikka sydän sanoo toisin. Juhannus pitäisi palauttaa vanhalle paikalle. Juhannuspäivä olisi aina Jussina eli kesäkuun 24. päivänä. Juhannuspäiviä oli ennen vain yksi, mutta jatketaan kahden juhannuspäivän mallilla. Keskikesä tarvitsee kunnon juhlan. Suomalaiset ansaitsevat sen.
Lopulta ehdotukseni on hyvin yksinkertainen. Kun kerran ennallistamme soita, metsiä ja kosteikkoja, miksi emme ennallistaisi myös koulujen kesälomia ja almanakkaa. Luontoa on hyvä ennallistaa, miksei myös ihmisten rakentamaa arkea. Niin miksei?