Laura Lindstedtin Oneironin valinta tämänvuotisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ei juuri yllättänyt kirjallisuuspiireissä. Kriitikot ovat ylistäneet teosta, ja vaikka Lindstedtin nimi on vielä suurelle yleisölle hiukan tuntematon, monet osasivat odottaa tai ainakin toivoa sen voittoa.
Voittajateos kertoo seitsemän naisen kuolemanjälkeisistä sekunneista. Se uudistaa tarinankerronnan perinteitä ja yllättää yhdistelemällä muun muassa esseen, runon ja sadun keinoja.
– Kirjailijan nerokas tapa uudistaa romaanin muotoa ja rakennetta on häkellyttävää, ja miten lukijaystävällisesti se tapahtuukaan, palkinnosta päättänyt muusikko Heikki Harma kiitteli valintapuheessaan.
Lindstedt esitellään usein kirjailijana, joka haluaa laajentaa kerronnan keinoja ja koetella proosan mahdollisuuksia. Hän korostaa, ettei kokeellisuus ole kuitenkaan pääasia.
– Tärkeintä on mennä kirjoittamisen avulla kohti jotain tuntematonta, eikä vain tehdä sitä, minkä jo osaa, hän sanoo.
Oneiron on Lindstedtin toinen romaani. Myös esikoisteos Sakset (2007) ylsi ilmestymisvuotenaan Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon sekä Finlandia-palkinnon ehdokkaaksi.
Finlandia-palkinnot jaettiin torstaina Suomen kansallisteatterissa ohjelmallisessa juhlassa. Finlandia Junior –palkinnon voitti espoolainen toimintaterapeutti Nadja Sumanen nuortenromaanillaan Rambo.
Tieto-Finlandian sai Tapio Tammisen teos Kansankodin pimeämpi puoli. Kirja käsittelee ruotsalaisen äärioikeiston historiaa ja rasismia.
PIRJO-LIISA NIINIMÄKI/LÄNNEN MEDIA