Vaasalainen perheenisä, Ilkka-Pohjalaisen lukija, kurvasi töiden jälkeen hampurilaisravintolan drive in -kaistalle. Kotona odottivat nälkäiset suut, jotka oli pikimmiten ruokittava. Helpoimmin se hoituisi muutamalla pussiin pakatulla hampurilaisaterialla.
Hetken kuluttua kaiuttimesta räsähti ääni:
– May I take Your order, please.
Mies odotti tuokion, sillä yleensä Vaasassa palvelut annetaan ainakin kahdella kielellä: suomeksi ja ruotsiksi. Nyt oli kuultu vasta englantia.
Ehkä työntekijällä oli ollut kiireinen päivä, mies tuumi ja lateli tilauksensa suomen kielellä, selkeästi ääntäen – varmuuden vuoksi. Tilaukseen kuului useita hampurilaisaterioita, juomia ja jälkiruokia.
Työntekijä puolestaan jatkoi englanniksi. Hän toisti tilauksen, sikäli kuin oli ymmärtänyt, ja kyseli tarkentavia kysymyksiä.
Vaasalainen jatkoi sinnikkäästi suomen kielellä – nyt ei olla rantalomalla Välimerellä. Lopulta murkinoista päästiin jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.
Mies oli ihmeissään. Mitä jos kaistalle olisi eksynyt joku ummikko, jolle englanti on täyttä hepreaa? Elekielikään ei auta mikrofoniin puhuttaessa. Olisiko varikkopysähdyksestä tullut läpiajo ja eväät jääneet saamatta?
Paras vain sopeutua muutokseen
Englannin kieli on hiljalleen hiipimässä ravintola-alan kieleksi Suomessa. Tällä hetkellä ilmiön huomaa selkeimmin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, mutta myös muualla, esimerkiksi voimakkaasti kansainvälistyvässä Vaasassa.
Asiaa selittää karu tilasto: Suomessa on jo pitkään syntynyt aivan liian vähän vauvoja. Hotellit ja ravintolat eivät enää pärjää ilman ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Sama koskee monia muitakin aloja, kuten terveydenhoitoa.
Vaasassa puhutaan noin sataa eri kieltä, ja kaupunki kasvaa juuri nyt voimakkaasti maahanmuuton siivittämänä. Tulevaisuudessa tahti vain kiihtyy, jos suuret teollisuushankkeet toteutuvat.
Kehitys näkyy vääjäämättä myös ravintoloissa, joissa asiakas yhä useammin kohtaa työntekijän, jolle suomen tai ruotsin kieli voi tuottaa vaikeuksia.
Osuukauppa KPO:lla on useita ravintoloita ja hotelleja Pohjanmaalla. Toimialajohtaja Riku Asukas kertoo, että joka kuudes työntekijä on ulkomaalaistaustainen. Eri kansallisuuksia KPO:n leivissä on noin 30.
– Meillä on kansainvälinen ja ammattitaitoinen työyhteisö, hän sanoo.
Silti palvelutilanteissa on tullut jonkin verran myös negatiivista palautetta. Jotkut asiakkaat pitävät tiukasti kiinni siitä, että Suomessa on saatava palvelua suomeksi – tai ruotsiksi.
– Asiakkaat ovat olleet hämmentyneitä ja kyselleet, miten voi olla mahdollista, ettei kieltä osata kunnolla. Jotkut maahanmuuttajiin kohdistuneet palautteet ovat olleet todella ikäviä, Asukas kertoo.
Työntekijät yrittävät parhaansa, mutta uuden kielen omaksuminen vie aikaa. Jotkut heistä ovat muuttaneet tuhansia kilometrejä työn perässä kaukaiseen Suomeen. Kotimaahan on saattanut jäädä perhe, jolle työntekijä lähettää osan palkastaan. Perheiden yhdistäminen on monelle hyvin vaikeaa.
– He ovat tehneet todella rohkeita ratkaisuja. On surullista lukea voimakkaita asiakaspalautteita, kun tietää työntekijöiden taustat. Siellä on aikamoisia ihmiskohtaloita, Asukas sanoo.
Hänen mielestään on yllättävää, että vaikka vaasalaiset elävät monikielisessä ympäristössä ja monet heistä matkustelevat paljon, silti kotikulmilla englanninkielinen palvelu voi kirvoittaa vastareaktion.
Video: Ei ole helppoa tulla Suomeen
Filippiiniläinen Jay Valenzuela kertoo miten tuli Suomeen töihin ja päätti opetella rohkeasti puhumaan suomea.
Ravintolan keittiössä työkielet ovat suomi ja englanti. Valenzuelaa kutsutaan työyhteisössä Jari-Pekaksi.
Kielten osaajilla kysyntää
Matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että Suomessa vierastyövoima jakautuu pääasiassa kahteen ryhmään: niihin, jotka haluavat asettua pysyvästi asumaan ja niihin, jotka tekevät töitä vain sesongin ajan.
– Sesonkityöntekijöillä ei ole intressiä opetella paikallista kieltä. He tulevat useista maista, ja yhdistäväksi kieleksi muodostuu tavallisesti englanti.
Esimerkiksi Lapin matkailukohteissa kuullaan paljon englannin kieltä, jota käytetään ulkomaalaisten turistien kanssa. Suomessa on siis myös tarvetta monenkieliselle työvoimalle.
– Suomessa alan työntekijöistä 10-20 prosenttia on vieraskielisiä, kun esimerkiksi Itävallassa heitä on paljon enemmän, noin puolet työvoimasta. Siellä turismi onkin paljon isompi elinkeino, Lappi vertaa.
Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin etenkin sellaisia työntekijöitä, jotka haluavat asettua maahan asumaan ja opettelevat suomen kielen. Alan koulutuksessa ulkomaalaisille pitäisi myös olla enemmän kieliopintoja.
– Suomeen pitäisi saada enemmän työperäisiä maahanmuuttajia. Ikävä kyllä hallituksen linjaukset eivät auta asiaa, Lappi sanoo.
