Kuluttajariitalautakunnan suositus uhkaa laukaista uuden energiakriisin.
Näin toteaa Energiakaupungit ry keskiviikkona julkaistussa kannanotossaan. Se on seurausta sähköenergiamaksuja koskevista suosituksista, jotka kuluttajariitalautakunta julkaisi juhannustorstaina. Niiden mukaan kuluttajan maksettava määrä ei saisi nousta korotuksen vuoksi vuositasolla kuin korkeintaan 15 prosenttia. Suhteellinen korotus voi olla korkeampikin, mikäli nousu on enintään 150 euroa.
Kuluttajariitalautakunnan mukaan määräaikainen sähkösopimus voi puolestaan olla kohtuuton, mikäli sopimuksen voimassaoloaikana vastaavien määräaikaisten sähkösopimusten hinta on keskimäärin 15 prosenttia alempi kuin tehdyssä sopimuksessa.
Energiakaupungit ry, johon muun muassa Seinäjoen Energia Oy ja Vaasan Sähkö Oy kuuluvat, näkee sähkömarkkinoilla suuria uhkakuvia, mikäli suositukset otetaan käyttöön. Kannanotossa mainitaan epävakauden lisääntyminen kotimaisilla sähkömarkkinoilla ja mahdollisuus konkurssiaaltoon. Kannanotossa pidetään mahdollisena, että sähkösopimustyypit hupenevat ja kuluttajahinnat nousevat.
Vaihtoehdot voivat vähentyä
Seinäjoen Energia Oy:n toimitusjohtaja Vesa Hätilä pitää suositusta korotuskatosta erikoisena.
– Sähkö on tuote, jota kuka tahansa voi ostaa keneltä tahansa eikä hankintakustannusten mahdollista muutosta oteta mitenkään huomioon. Ei yhtiöissä hintoja muuten vain nostella, sillä silloin asiakkaat ostavat sähkönsä muualta.
Suosituksen ajoitus ihmetyttää.
– Viime vuonna oli tilanne, että moni yhtiö ei enää myynyt ulkopuolisille asiakkaille. Nyt tilanne on normalisoitunut, Hätilä sanoo.
Hätilä näkee Seinäjoen Energian tilan varsin vakaana, mutta arvelee toisenkinlaisia näkymiä olevan.
– Moni yhtiö miettii, onko järkeä myydä sähköä, kun hintaakaan ei saa päättää itse. Toisekseen mietitään varmasti, mitä tuotteita myydään. Voi olla, että myydään pelkkää pörssisähköä ja yritetään saada kate siitä välistä.
Sopimustyyppien kaventuminen on mahdollinen skenaario myös Vaasan Sähkön näkemyksen mukaan.
– Vaikka suositusten tavoitteena on ollut asiakkaiden suojeleminen, niin tilanne voi kääntyä päinvastoin. Pörssisähkö voi olla ainoa mahdollinen tuote ja siinä asiakas kantaa kaikki riskit. Esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan sopimuksemme hinnat ovat voimassa aina kvartaalin kerrallaan ja tällaisissa tapauksissa yhtiö kantaa riskit, sähkökauppayksikön johtaja Hans-Alexander Öst sanoo.
Jos ei sitä, ei tätäkään
Östin mukaan hinnan pitää kattaa riskit. Kiinteähintaisissa sopimuksissa riski hinnoitellaan etukäteen ja siitä voi seurata hintojen nousua.
– Jos ei ole mahdollisuutta nostaa, ei hintoja ole varaa laskeakaan.
Kannanottossa pidetään sisäsyntyistä energiakriisiä mahdollisena, mikäli alalla syntyisi konkurssiaalto. Östin mukaan konkursseista seuraisi, että asiakkailta lähtee sopimuksia alta ja sellaisessa tilanteessa voi olla vaikea saada uutta hyvää sopimusta.
– Pystyssä pysyneiden yhtiöiden vakuusvaateet kasvaisivat riskien noustessa. Riskien ja epävarmuuden kasvu ruokkii energiakriisiä entisestään.
Öst näkee kuluttajariitalautakunnan suosituksissa jotain hyvääkin.
– Suositukset käynnistivät keskustelun alan käytännöistä ja säännöistä. Se on itsessään hyvä asia. Keskustelu jatkuu ja nyt tarvitaan malttia. Meillä ei ole vielä kaikkia vastauksia.
Energiavirasto linjasi yhden sopimustyypin hintaa ensimmäistä kertaa
Siinä missä kuluttajariitalautakunnan suosituksilla ei ole oikeudellista velvoittavuutta, Energiaviraston päätöksillä on.
Sähkömarkkina-alalla tapahtuu nyt nopeasti. Energiavirasto antoi keskiviikkona ensimmäistä kertaa linjauksen toimitusvelvollisten sähkösopimusten hintojen kohtuullisuudesta. Hintaa arvioidaan jatkossa markkinapohjaisesti vertaamalla sitä vastaavan sopimustyypin keskimääräiseen kilpailtuun vähittäismarkkinahintaan.
Toimitusvelvollisuussopimusten kohtuullinen hinta asetetaan kilpaillun markkinan kulloinkin määrittämälle tasolle, jolloin siihen vaikuttavat markkinatilanne ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Toimitusvelvollisuushinta on kohtuullinen, jos se on samalla tasolla tai alittaa vastaavien kilpailtujen sopimusten keskimääräisen markkinahinnan. Sähkömarkkinalain säännökset hinnoittelun kohtuullisuudesta koskevat vain toimitusvelvollista sähkön vähittäismyyntiä.
– Meidän on löydettävä tasapaino asiakkaiden intressien ja sähköä myyvien yritysten edellytysten välillä, jotta niillä on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa, johtaja Antti Paananen Energiavirastosta kertoo.
Lakimuutos varmistaa vaihtoehdon
Sähkömarkkinalakiin kirjatun tuoreen muutoksen perusteella toimitusvelvollisen sähkömyyjän on tarjottava loppukäyttäjälle pörssisähköä. Se ei kuitenkaan saa olla ainoa toimitusvelvollisuustuote.
– Vaihtoehdon pitää olla toistaiseksi voimassa oleva sopimus, Paananen toteaa.
Kaikki sähkösopimukset eivät ole toimitusvelvollisia sähkösopimuksia. Niitä on murto-osa kaikista sopimuksista. Jokaisella alueella Suomessa on toimitusvelvollinen sähkönmyyjä, jonka on lain mukaan tarjottava sähköä kohtuullisella hinnalla kyseiselle alueelle. Velvoite koskee vain kyseistä aluetta, vaikka yhtiö toimisi valtakunnallisesti. Esimerkiksi Seinäjoen Energia on toimitusvelvollinen sähkönmyyjä Seiverkot Oy:n ja Vaasan Sähkö Vaasan Sähköverkko Oy:n toimialueella.
– Tämä on osa sähkönmyyntiä. Suoja ja turva pienille loppukäyttäjille. Aina löytyy ainakin yksi myyjä, jonka on pakko tehdä sopimus, vaikka esimerkiksi luottotiedot puuttuisivat, Paananen taustoittaa.
