Ulkoministerin sijainen lupasi tiistaina ulkopuolisen selvityksen häirintätapausten hoitamisesta ulkoministeriössä. Keväällä toteutetussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä paljastui, ettei häirintätapauksia ole selvitetty ohjeiden mukaisesti. Kyselystä selviää myös, että työntekijät tuntevat tulevansa kohdelluksi eriarvoisesti henkilöstöryhmästä riippuen.
Ulkoministeriössä työskentelevistä moni kokee, ettei työntekijöitä kohdella arvostavasti, henkilöstöryhmästä riippumatta. Keväällä toteutettuun kyselyyn vastanneista 374 työntekijästä tätä mieltä on 197 työntekijää. 41 vastannutta ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyllä selvitettiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ulkoministeriössä.
Avovastauksissa arvostavaa kohtelua saaneiden mukaan asiassa on tapahtunut vuosien saatossa kehitystä, ja tasavertaisuus on lisääntynyt. Arvostuksen puutteesta kertovissa vastauksissa taas kerrotaan tiukasta hierarkiasta ja kolmen kerroksen väestä.
Sen sijaan ulkoministeriön työntekijöiden mukaan eri kulttuuri-, kieli- ja uskontotaustaisia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tätä mieltä on lähes joka kolmas vastaaja.
Nuoret ja vanhat kokevat syrjintää
Eri ikäryhmien kohtelua piti yhdenvertaisena 160 vastaajaa, ja 139 vastaajaa näki tilanteen olevan päinvastoin. Avovastausten perusteella syrjintää kokevat sekä nuoret että ikääntyvät työntekijät. Nuorilta työntekijöiltä edellytetään enemmän joustavuutta, ja kokemuksella nähdään olevan enemmän merkitystä kuin työsuorituksella. Vastauksissa nähdään myös aaltoliikettä suosimisessa: välillä promovoidaan nuoria, ja välillä vanhempia.
Syrjintää kertoi kokeneensa 94 vastaajaa. Syrjinnän syyksi he kertovat iän lisäksi mielipiteen, terveydentilan, perhesuhteet, ay-toiminnan, seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen toiminnan ja uskonnon.
Epäasiallista käytöstä ilmoitti havainneensa noin kolmannes vastaajista viimeisen vuoden aikana. Kiusaamista on kokenut 44 vastaajaa ja seksuaalista häirintää 9 vastaajaa.
Juko: häirintätapauksia ei ole käsitelty
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä kävi ilmi, että häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13 tapauksessa asiaa oli lähdetty selvittämään ministeriön ohjeiden mukaisesti. Ohjeita ei oltu noudatettu 17 häirintätapauksessa ja 24 tapauksessa ilmoituksen tekijä ei tiennyt, miten asia oli edennyt.
Ulkoministerin sijainen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) lupasi tiistaina ulkopuolisen selvityksen häirintätapausten hoitamisesta ulkoministeriössä.
– Haluan korostaa, että meillä on ihan täydellinen nollatoleranssi kaikenlaisen häirinnän sietämiseen. Jos me ollaan nyt sellaisessa tilanteessa, että osapuolilla on erilainen käsitys, miten häirintätapauksia hoidetaan, niin sellaista tilannetta ei voida kestää. Sen takia olemme päättäneet ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kanssa, että teetetään ulkopuolinen, riippumaton avoin selvitys, Virolainen kertoi tiistaina eduskunnassa.
Sairauslomalla lokakuun loppuun asti oleva Timo Soini osallistui päätöksentekoon sähköpostin välityksellä.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko kertoi tiedotteessaan, että järjestö on yrittänyt useaan otteeseen saada häirintätapaukset käsittelyyn. Jukon mukaan ministeriön työnantajaedustajat eivät ole suhtautuneet esityksiin myönteisesti, vaan ovat päinvastoin pyrkineet välttelemään asiaa.
Valtioneuvostolla on käytössä yhteinen niin sanottu varhaisen tuen malli (vartu), jossa on yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten häirintäilmoituksia käsitellään.
Virolainen sanoo, että hän ei tunne yksittäistapauksia, ja ministerin ei myöskään kuulu puuttua niihin, vaan asia kuuluu ministeriön hallintopuolen johdolle.
– Tätä jumpataan nyt niin kauan, että meillä on aidosti nollatoleranssi käytännössä, Virolainen painottaa.
Hänen mukaansa hyvin nopeasti valitaan riippumaton ulkopuolinen taho, joka pystyy hahmottamaan kokonaisuuden ja vielä luomaan askelmerkit siitä, miten jatkossa toimitaan. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi henkilöstöalan konsultti.
Elina Melamies, Kirsi Turkki