– Emme elä lintukodossa – emme edes Muumilaaksossa, päättää kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll esityksensä.
Torstaina ilmestyneessä Uhkakuvat-teoksessa (Docendo) Aalto-yliopiston professori Limnéll ja ministeri Jaakko Iloniemi käyvät läpi sitä kaikkea, mihin Suomessa pitäisi tulevaisuudessa valmistautua.
Teoksessa käsitellään hybridivaikuttamista, sosiaalista mediaa, Venäjän toimintaa ja ilmastonmuutosta, muiden muassa.
Kirjan julkaisutilaisuudessa puhunut professori Limnéll painottaa, että uhkakuvien ennustaminen on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi.
Perinteisistä, Suomen maantieteellisestä sijainnista nousevien vaarojen rinnalle on noussut tukku uusia muun muassa siksi, kun maailma on siirtynyt digiaikaan.
– Turvallisuuskäsitys on laajentunut hyvin merkittävästi 1990-luvun alun jälkeen, Limnéll sanoo.
Lännen Media pyysi kirjailijoita luettelemaan kolme suurinta suomalaista yhteiskuntaa koskevaa uhkaa.
Iloniemi: "Syntyvyytemme on alhaista"
Pitkäaikainen diplomaatti ja talousalan vaikuttaja Iloniemi nostaa ensimmäiseksi tärkeäksi uhkakuvaksi Suomen tämänhetkisen väestönkehityksen.
– Syntyvyytemme on alhaista ja maahanmuutto vähäistä, eikä sitäkään moni suomalainen edes toivo.
Iloniemi mainitsee toiseksi uhkaksi tämänhetkisen Euroopan sisäisen kehityksen. Iloniemen mukaan yhtenäinen Eurooppa on Suomen edun mukaista.
Kolmantena Iloniemi mainitsee Suomen perinteisen uhkatekijän eli Suomen lähiympäristön.
– Se koskee juuri naapurimaatamme, jonka sisäinen kehitys ei ole kulkenut niitä linjoja, miltä parikymmentä vuotta sitten näytti, Iloniemi sanoo viitaten Venäjään.
Hän kuitenkin painottaa, että Venäjä ei tällä hetkellä muodosta Suomelle turvallisuusuhkaa, mutta "siihen liittyy piirteitä, jotka voivat kääntyä uhaksi."
Limnéll: "Se, että yhteiskunta ei toimi"
Kyberturvallisuuden professori Limnéll kertoo pohtivansa suurimpia uhkia vaikutusten kautta, eli minkä uhkakuvan toteutuminen olisi kaikkein epäedullisinta.
– Jos uhkakuvat muuttuvat todeksi, niin kyllä silloin yksi vakava, johon meidän pitää varautua, on sotilaallinen uhka.
Kansalaisten luottamuksen romahdus yhteiskuntaan tulee Limnéllin listauksessa toisena.
– Se, että yhteiskunta ei toimi, demokratiaan ei voi luottaa, ihmiset eivät voi luottaa turvallisuusviranomaisiin ja yhteiskunta koetaan turvattomaksi.
Viimeiseksi Limnéll mainitsee sen, mitä hän ammattinsa puolesta tutkii, eli teknologian vaikutukset. Teknologia kehittyy hänestä yhä nopeammin, mikä puolestaan voi tuoda mukanaan vielä toistaiseksi arvaamattomia seurauksia turvallisuuden kannalta.
Molemmat kirjoittajat ovat sitä mieltä, että turvallisuudesta voi kantaa pientä huolta.
– Ei pidä olla hätääntynyt, pitää olla tarkkaavainen, toteaa Iloniemi.
Markku Uhari