Ely-kes­kus­ten sel­vi­tet­tä­vä af­gaa­nien si­joit­ta­mi­nen kuntiin

Maasta paenneiden afgaanien odotetaan siirtyvän ensin turvaan Afganistanin lähivaltioihin. Eurooppaan ja Suomeen tulevien pakolaisten määrää ei vielä osata arvioida.

Afganistanin tilanne ei ainakaan vielä vaikuta Maahanmuuttoviraston toimintaan. Näin sanoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.

Nuutisen mukaan tällä hetkellä toiminnassa olevassa vastaanottokeskusverkostossa on tarpeeksi kapasiteettia ottaa vastaan evakuoitavat 170 afgaania muiden pakolaisten ohella.

Evakuoitavat henkilöt tulevat vastaanottojärjestelmän palveluiden piiriin väliaikaisesti, ja tyhjää kapasiteettia jää heidän saapumisensa jälkeen vielä noin 1 000 petipaikkaa.

Aiempi suunnitelma muutamien vastaanottokeskusten lakkauttamisesta pitää siis edelleen. Keskukset ajetaan alas vielä tänä vuonna.

– Vielä tässä vaiheessa ei ole indikaatiota, että tarvitsisimme lisäkapasiteettia, Nuutinen kertoo.

Nuutisen mukaan asiaa kuitenkin arviodaan uudelleen, mikäli tarve vastaanottokapasiteetille osoittautuu suuremmaksi. Tämä selviää, kun pakolaistilanne Afganistanin lähivaltioissa ja Euroopan rajalla alkaa muodostua nykyistä konkreettisemmaksi.

– Jos tulijamäärät kasvavat, täytyy asiaa katsoa uudelleen, jotta kapasiteetti riittää, Nuutinen kertoo.

Suomeen evakuoitavat afgaanit sijoitetaan perille päästyään muutamaan eri vastaanottokeskukseen. Nuutisen mukaan tämä johtuu siitä, että millään yksittäisellä vastaanottokeskuksella ei ole tilaa ottaa suurta joukkoa vastaan kerralla. Vastaanotossa huomioidaan koronapandemia, ja evakuoidut joutuvat todennäköisesti karanteeniin maahantulonsa jälkeen.

Nuutisen mukaan kyseisten vastaanottokeskusten sijainneista, tarkasta määrästä ja turvallisuusjärjestelyistä ei jaeta julkisuuteen tietoa, jotta sota-alueelta evakuoidut voivat asettua aloilleen rauhassa. Nuutinen uskoo myös, että afgaanit siirtyvät vastaanottojärjestelmästä melko nopeasti oleskeluluvan saannin jälkeen eteenpäin kuntiin sijoittamisen piiriin.

Samaa mieltä on työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen. Karjalaisen mukaan kuntapaikkatilanne näyttää tällä hetkellä kohtuullisen hyvältä.

– Viime perjantaina lähetimme ely-keskuksille viestiä, että heidän pitää kartoittaa kuntien valmiuksia vastaanottaa evakuoitavia afgaaneja. Olemme saaneet jo joitain vastauksia, ja paikkoja näyttäisi löytyvän, Karjalainen kertoo.

Karjalainen muistuttaa, että lähtöasetelmat evakuoitujen afgaanien sijoittamiseksi kuntiin ovat hyvät. Vuoden alussa kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille löytyi yhteensä 1 300, eli reilusti vuoden pakolaiskiintiötä, 1 050 henkilöä enemmän.

Suomeen evakuoitavat afgaanit eivät ole kiintiöpakolaisia. Akuutista tilanteesta johtuen heille ehditään myöntää oleskeluluvat vasta maahantulon jälkeen. Kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen määrä havainnollistaa Karjalaisesta kuitenkin hyvin kuntien yleistä valmiutta ottaa afgaanit vastaan.

Sitä, mihin kuntiin afgaanit kotoutetaan, ei vielä tiedetä. Kokonaistilanteen arviointia vaikeuttaa se, ettei TEMillä ole vielä tietoa pakolaisten perhekunnista ja niiden kokoluokista eikä tulijoiden mahdollisista terveydenhuollon tarpeista.

Karjalaisen mukaan kuntien keskimääräinen halukkuus ottaa pakolaisia vastaan on kasvanut vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen.

– Katsomme tilannetta riippuen siitä, mitkä kunnat ovat nopeasti valmiita.

Nuutisen tavoin Karjalainen sanoo, että tilanne elää ja saattaa muuttua tulevaisuudessa. Vielä tarvetta kuntapaikkojen lisäämiseksi ei kuitenkaan ole, ja akuutti paine valmistautua mahdollisesti kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään kohdistuu ensi vaiheessa vastaanottokeskuksiin.

– Oleskeluluvan saavien määrää arvioidaan vähintään pari kertaa vuodessa, Karjalainen kertoo.

Sakari Hällfors