Suomella on EU:n ohjelmakaudella 2028–34 mahdollisuus rakentaa nykyistä yhtenäisempi, vaikuttavampi ja asiakaslähtöisempi rahoitusjärjestelmä.
Toimivaa järjestelmää kannattaa kehittää sen vahvuuksien pohjalta. Elinvoimakeskusten rooli EU-rahoituksen toimeenpanijoina sekä neuvonta-, rahoitus- ja maksajavirastotehtävät tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena.
Elinvoimakeskuksilla on pitkä kokemus yritysrahoituksesta, maaseudun kehittämisestä ja aluekehittämisestä.
Monialaisuus sekä puolueettomat ja osaavat asiantuntijat auttavat sovittamaan yhteen rahoitusvälineitä ja tarkastelemaan hankkeita kasvun, työllisyyden, investointien ja aluekehityksen näkökulmista.
Vastuut ja roolit ovat selkeitä, kun neuvonta, valmistelu ja maksatus ovat samaa kokonaisuutta. Näin EU-varoja voidaan käyttää tehokkaasti, tuloksellisesti ja sääntöjen mukaisesti.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan uusia tavoitteita, sääntöjä ja rahoitusmahdollisuuksia.
On tärkeää säilyttää työn jatkuvuus ja kertynyt osaaminen. Elinvoimakeskusten digiosaaminen ja tekoälykyvykkyys tukevat asiakkaiden asiointia ja prosessien tehokkuutta.
Hallintoa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta. Yrittäjän, viljelijän, yhteisön tai muun hakijan ei pidä joutua itse selvittämään, mitä rahoitusta hän voi hakea ja mikä viranomainen hänen asiaansa hoitaa.
Alueellinen neuvonta lähellä asiakkaita ja sähköinen asiointi mahdollistavat palvelun ja tyytyväiset asiakkaat koko Suomessa.
EU-rahoituksen vaikuttavuus syntyy alueiden tuntemisesta. Elinvoimakeskusten tiivis yhteistyö yritysten, kuntien, hanketoimijoiden sekä muiden aluetoimijoiden kanssa auttavat tunnistamaan tarpeet ajoissa ja kohdentamaan rahoituksen tehokkaasti.
Rakennetaan yhdessä sen varaan, mikä toimii jo nyt hyvin.