Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Elin­ta­voil­la on hin­tan­sa – Terveys syntyy myös arjessa

Suurin osa terveydenhuollon kustannuksista syntyy pitkäaikaissairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, sydän- ja verisuonisairauksista, eri syövistä, tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyshäiriöistä.

Hoitokulujen kustannuksia kertyy sairauspoissaoloina, työkyvyttömyyseläkkeinä ja menetettyinä työpanoksina.

Merkittävä osa näistä sairauksista olisi ehkäistävissä tai niiden puhkeamista voitaisiin viivyttää terveellisillä elintavoilla. Elintapamuutokset voivat myös tehostaa sairauksien hoitoa ja parantaa toipumisen ennustetta.

Terveemmät elintavat tarkoittavat lisää terveitä elinvuosia, parempaa työkykyä ja terveydenhuollon kustannusten hallintaa.

Terveellisen elämän kulmakivet tunnetaan hyvin: monipuolinen ja kasvispainotteinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä uni, stressinhallinta ja hyvät ihmissuhteet.

Yhtä tärkeää on välttää päihteitä ja vähentää haitallisia tapoja, kuten runsasta älypuhelimen käyttöä.

Suurin haaste ei ole tiedon puute, vaan se, miten terveelliset elintavat saadaan pysyväksi osaksi arkea. Myös yhteiskunnan päätöksillä voidaan tukea terveellisiä elintapoja.

Tupakkalainsäädäntö on osoittanut, että sääntely muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Vastaavasti yhteiskunnan sääntelyllä voitaisiin ohjata ruokavalintoja, esimerkiksi kiristämällä epäterveellisten elintarvikkeiden verotusta tai poistamalla makeishyllyt kauppojen kassoilta.

Myös terveydenhuollolla on tärkeä tehtävä. Se vaatii ammattilaisten aikaa, motivaatiota ja osaamista. Lääkärin ja hoitajan pitäisi kysyä elintavoista, kuulla potilaan oma motivaatio ja auttaa löytämään yksikin realistinen tavoite, josta muutos voi alkaa.

Yhtä tärkeää on seuranta ja tuki muutoksen aikana, tarvittaessa ravitsemusterapeutin tai liikunnan ammattilaisen avulla. Lääkehoito voi tukea muutosta. Lihavuuslääke auttaa painonpudotuksen alkuun ja masennuslääke antaa voimia aloittaa liikunta.

Elintapoja ohjaavaa yhteiskunnan sääntelyä ei pidä nähdä holhoamisena vaan kansanterveystyönä. Hyvinvointialueiden on varattava elintapaohjaukselle aikaa ja resursseja, vaikka säästöt näkyvät vasta vuosien päästä.

Terveemmät elintavat tarkoittavat lisää terveitä elinvuosia, parempaa työkykyä ja terveydenhuollon kustannusten hallintaa.

Jukka KärkkäinenPsykiatrian erikoislääkäri, LT, psykiatrian johtaja, Turku