Julkiset elintarvikehankinnat ovat merkittävä keino rakentaa turvallista, omavaraisempaa ja elinvoimaista Suomea. Samalla ne parantavat hyvinvointia ja tukevat paikallistaloutta.
Suomessa tarjotaan vuosittain noin 380 miljoonaa julkista ateriaa.
Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet vastaavat suurimmasta osasta näistä kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja hoivapalveluissa.
Laadukas ruoka ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, ehkäisee sairauksia ja lisää hyvinvointia. Lapsille se rakentaa pohjaa hyville ruokailutottumuksille, ja ikäihmisillä se vähentää vajaaravitsemusta, jonka kustannukset ovat yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomalainen ruoka ei kilpaile hinnalla, vaan turvallisuudella ja vastuullisuudella.
Antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä vain sairauksien hoitoon, ja tuotanto on salmonellatonta.
Lisäksi tuotteiden ja tuotannon jäljitettävyys on erinomaisella tasolla. Kasteluvesi on puhdasta, ja kasvinsuojeluaineiden käyttö vähäistä ja tarpeeseen perustuvaa.
Nyt käynnissä oleva hankintalain uudistus antaa kotimaisen ruuan hankintaan entistä paremmat välineet.
Lakiuudistuksen tavoitteena on tehostaa hankintoja, lisätä PK-yritysten osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa vastuullisuutta.
Uusi sääntely mahdollistaa ravitsemus- ja vastuullisuusvaatimusten sekä huoltovarmuutta tukevien ehtojen asettamisen. Kun hankintoja jaetaan osiin ja käytetään joustavia menetelmiä, paikalliset tuottajat pääsevät paremmin mukaan.
Päättäjillä on avaimet käsissään.
Kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden strategioihin tulee kirjata tavoitteet kotimaisen luomu- ja lähiruuan osuudelle sekä seurata niiden toteutumista.
Yhdessä voimme kehittää ainutlaatuista joukkoruokailuamme entistä laadukkaammaksi ja vastuullisemmaksi, mikä tukee hyvinvointia sekä alueiden elinvoimaa ja kasvua.