Elinkautisvankien määrä on noussut huomattavasti Suomen vankiloissa 2000-luvulla. Samalla, kun elinkautisvankien määrä on yli kolminkertaistunut, henkirikosten määrä on kuitenkin pysynyt tasaisena ja viime vuosina jopa vähentynyt.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että murhatuomioiden yleistymiseen on kaksi syytä. Tolvasen mukaan murhiksi luokitellaan nykyään tekoja myös sillä perustella, ovatko ne erityisen raakoja tai julmia.
– Aiemmin murhatuomioissa keskityttiin siihen, oliko teko tehty vakaasta harkinnasta vai ei.
Muutos tapahtui 1990-luvulla, kun Korkein oikeus linjasi muutamissa tapauksissa murhiksi erityisen raa´at tai julmat veriteot.
Toinen syy tuomioiden yleistymiseen on mielentila-arvioinnissa tapahtunut linjamuutos, minkä seurauksena entistä useamman vastaajan katsotaan toimineen täydessä ymmärryksessä tekohetkellä.
– Nykyään alkoholin ja huumeiden osuus on hyvin kategorisesti suljettu pois mielentila-arvioissa. Jos on katsottu, että alentunut syyntakeisuus on johtunut alkoholista tai huumeista, henkilö on katsottu täysin syyntakeiseksi.
Tuorein elinkautistuomio langetettiin maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. 28-vuotias Jukka-Matti Romppainen surmasi raa´asti 58-vuotiaan naisen Helsingin Laajasalossa viime vuoden lokakuussa.
Käräjäoikeus katsoi, että teko oli tehty vakaata harkintaa käyttäen ja tekotapaa on pidetty erityisen raakana ja julmana.
Romppainen kertoi kuulleensa erilaisia ääniä tekonsa aikana. Mielentilatutkimuksessa hänet kuitenkin todettiin syyntakeiseksi. Käräjäoikeus katsoi, että Romppainen pystyi ymmärtämään tekonsa syy- ja seuraussuhteet.
Fakta
Suomen elinkautisvankien määrä vuoden alussa
1992: 31
1993: 28
1994: 28
1995: 34
1996: 39
1997: 46
1998: 55
1999: 59
2000: 59
2001: 60
2002: 66
2003: 74
2004: 97
2005: 104
2006: 124
2007: 136
2008: 144
2009: 151
2010: 157
2011: 164
2012: 175
2013: 200
2014: 208
2015: 203
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA