Kunnallisneuvos Harry Wallin vastusti eläkkeistä leikkaamista kirjoituksessaan (Ilkka-Pohjalainen 14.4.), jossa hän nosti myös minun aiemmat sanomiseni erikseen esiin.
On tervetullutta, että eläkejärjestelmästä ja sen roolista julkisen talouden sopeuttamisessa käydään keskustelua, vaikka poliitikot usein äänestäjiensä pelossa aihetta karttavatkin.
Wallinin kirjoitus sisältää kuitenkin useita harhaanjohtavia ja jopa paikkaansa pitämättömiä väitteitä.
On sinänsä totta, että keskimääräinen eläke Suomessa on maltillinen. Keskiarvon taakse jää kuitenkin se tosiasia, että eläkeläiset ovat monimuotoinen joukko ihmisiä, joista monella on muitakin tuloja ja varallisuutta.
Keskimääräinen eläke myös nousee, kun eläkkeelle jäädään yhä korkeammin palkatuista töistä. 65-74 -vuotiaat ovat jo nyt keskimäärin Suomen varakkain ikäryhmä.
Wallinin väitteet siitä, että valtaosa eläkeläisistä olisi pienituloisia ja päivittäinen pärjääminen olisi vaikeaa, eivät myöskään saa tukea tutkitusta tiedosta.
Eläketurvakeskuksen vuoden 2023 tietojen mukaan eläkeläisistä pienituloisia on 11,6 prosenttia ja suurin osa eläkeläisistä kokee menojen kattamisen vähintään melko helpoksi. Jonkinasteisia vaikeuksia oli noin joka neljännellä.
Eläkeläisköyhyys on siis aito ongelma, mutta eläkeläisten parissa köyhyys ei ole väestöryhmänä erityisen yleistä.
Wallin kirjoittaa myös, että hintojen nousu koskettaa eläkeläisiä kuten muitakin. Tämäkään ei ole totta, sillä työeläkeindeksi nimenomaan huomioi inflaation.
Lopuksi Wallin toistaa vanhan ajatuksen siitä, kuinka eläkeläiset ovat itse maksaneet eläkkeensä. Tosiasiassa eläkkeitä rahoitetaan suurelta osin nykyisistä työeläkemaksuista.
Eläkkeet ovat niin merkittävä osuus julkista taloutta, että niiden rajaaminen täysin ulos sopeuttamisesta kasvattaisi painetta kovempiin leikkauksiin muualla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tällä olisi erityisen raskaat vaikutukset juuri köyhille eläkeläisille.
Eläkkeistä leikkaaminen on perusteltua. Huomion pitäisi nyt olla siinä, miten se tehdään oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Vastakkainasettelun sijaan aiheesta tarvitaan rakentavaa ja avointa keskustelua.