Eläinten käyttäytymistutkija ja biologi Katriina Tiira epäilee vaarallisten rotujen kieltämisen hyötyjä.
–Jos rodut kiellettäisiin, pentujen välitys tulisi todennäköisesti siirtymään maan alle. Silloin kontrollia olisi vielä vähemmän, Tiira sanoo.
Hän muistuttaa, että kiellettyjen rotujen hankkiminen voisi houkuttaa ihmisiä, jotka haluavat vahvistaa koirien aggressiivisuuteen taipuvaista luonnetta. Lisäksi rotujen kieltäminen ei vaikuta rotusekoitusten määrään.
Ylen mukaan koirahyökkäyksistä ilmoitetaan poliisille entistä useammin. Vuosittainen määrä on noussut lyhyessä ajassa viidestäsadasta liki kahdeksaansataan.
Lisenssikäytäntö tuttu maailmalta
Monissa maissa aggressiivisina tunnetut rodut on kielletty kokonaan tai niiden pitämiseen liittyy rajoitteita.
Esimerkiksi Espanjassa on lista mahdollisesti vaarallisista roduista. Niiden hankkimiseen vaaditaan lisenssi, joka on uusittava viiden vuoden välein.
Julkisilla paikoilla näillä koirilla on käytettävä aina kuonokoppaa, ja omistajan on täytettävä tietyt ehdot. Omistajaa ei ole esimerkiksi saatu tuomita rikoksesta viimeisten viiden vuoden aikana.
Tanskassa taas osa koiraroduista on kielletty kokonaan.
Koulutus ja valistus avuksi
Tiiran mukaan paras tapa torjua koirien aggressiivista käytöstä on omistajien valistus rodun vaatimuksista ja ominaisuuksista.
–Koirien aggressiivisuutta mittaavien testien tuominen Suomeen ja käyttäminen esimerkiksi jalostuskriteerinä voisi olla hyvä asia. Lisäksi olisi hyvä pitää rekisteriä omistajista, joilla näitä rotuja on.
Suomessa tällaisia rajoituksia ei toistaiseksi ole.
Kennelliitto miettii jatkotoimia
Myös Kennelliitto on ottanut kantaa vaarallisiin rotuihin liittyviin rajoituksiin ja julkaissut sivuillaan kannanoton.
Kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkonen puhui asiasta tiistaina myös Ylen aamu-tv:ssä.
Kieltolistojen sijaan Kennelliitto korostaa vastuullista koiran hankintaa, kasvatusta ja omistamista. Myös lisenssikäytäntöä on väläytelty Espanjan ja Kreikan tyyliin.
–Tämän (lisenssijärjestelmän) toteuttaminen veisi kuitenkin pidemmän aikaa. Kieltolistoja emme kannata muun muassa siksi, että niiden valvonta on käytännössä mahdotonta (rotu)sekoitusten takia. Ne ovat useimmiten olleet ne hankalimmat tapaukset, Lehkonen sanoo.
Koirien määrä on Suomessa kasvanut nopeasti.
Hallituksen esitys lakisääteisestä kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä auttaa ongelmatapausten tunnistamista myös niiden koirienmu joukossa, jotka eivät ole Kennelliiton tai rotujärjestöjen ja yhdistysten toiminnan piirissä, todetaan Kennelliiton kannanotossa.
Kennelliitto ja joukko rotujärjestöjä keskustelevat koirahyökkäysten lisääntymisestä ensi viikon tiistaina.
Koirilla ja ihmisillä paljon yhteistä
Usein sanotaan, että koiraa ei saa inhimillistää. Koirien käyttäytymistutkija, biologi ja filosofian tohtori Katriina Tiiran mukaan koirilla ja ihmisillä on kuitenkin enemmän yhteistä kuin moni tietää.
Koirilla voi olla paljon samanlaisia sairauksia ja piirteitä kuin ihmisillä. Tiira kertoo, että vaikka koiran kognitiivisia kykyjä on viime vuosina tutkittu yhtä enemmän, emme tiedä niistä vielä läheskään kaikkea
–Esimerkiksi koirien autismista on keskusteltu paljon, mutta tällä hetkellä autismia ei pystytä koirilla diagnosoimaan eikä todisteita sen olemassaolosta ole. Yksittäisiä omistajien kertomuksia koirien autismista on kuitenkin paljon.
Koira saattaa käyttäytyä samalla tavalla kuin ihminen, jolla on todettu autismin kirjo.
–Autismi koirilla voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koiraan on vaikea saada kontaktia.
Tiiran mukaan autismi, mikäli sitä koirilla esiintyy, tuskin on yhtä yleinen kuin ihmisillä.
–Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että epäsosiaalisia tai poikkeuksellisesti käyttäytyviä koiria ei yleensä käytetä jalostukseen.
Koiria ei aina osata lukea
Ihmisillä on opittavaa koirien käyttäytymisestä.
Esimerkiksi koirien hauskoilta näyttävät tavat, kuten oman hännän jahtaaminen, eivät aina tarkoita leikkiä.
–Kyse voi olla myös kivusta tai pakko-oireisesta neurologisesta ongelmasta, jota voidaan hoitaa lääkkeillä.
Toistuva hännän jahtaaminen voi johtua perintötekijöistä.
–Toiset rodut tekevät tätä enemmän. Pennuilla kyse on taas todennäköisesti ihan tavallisesta tavasta tutustua omaan ruumiiseen.
Tiira toivoo, että koirien käyttäytymistä analysoitaisiin enemmän. Kun ymmärrys lisääntyy, koiria opitaan kouluttamaan paremmin,
Hihna pois
Tiiran mielestä Suomessa ongelmana on myös se, että koiran koulutuksessa luotetaan liikaa hihnaan.
–Jos koira on pelkästään hihnassa, ihmisen ja koiran välille ei synny luonnollista suhdetta.
Siksi moni hihnassa kulkemaan tottunut koira ei osaa käyttäytyä, kun se pääsee tai päästetään vapaaksi.
Tiiraa näkee myös nykyisenlaiset luonnetestit myös liian suppeina.
–Tällä hetkellä testataan ainoastaan kahta asiaa: onko koira arka vai rohkea.
Maija Salmi
