Eläin­ten pyynti pe­to­rau­doil­la on hei­kos­ti sää­del­tyä

Myymälästä ostetut pyyntiraudat ovat tottumattomalle karu näky.
Myymälästä ostetut pyyntiraudat ovat tottumattomalle karu näky.

Joensuussa on kitunut emokarhu terävähköillä osilla varustettu petorauta käpälässään jo viikkokausia, mahdollisesti kuukausia.

Karhua yritettiin loppuviikosta pyydystää elävänä metalliseen häkkiin. Tavoite on paikantaa karhu, saada se syöttien avulla häkkiin loukkuun, minkä jälkeen karhu aiotaan nukuttaa ja rauta poistaa.

Vastaavaa ei ole kokeiltu Suomessa koskaan aikaisemmin.

Myös toisessa Pohjois-Karjalan kunnassa, Lieksassa, on tehty vastikään havaintoja pienpetoraudoista loukkaantuneesta karhusta.

– Mitään takeita siitä, että oikea karhu saadaan houkuteltua häkkiin ei ole, sanoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjalainen Itä-Suomen poliisista.

Laki määrittää, että metsästyksessä saisi käyttää vain sellaisia rautoja, jotka tappavat eläimen heti. Käytännössä laki ei kuitenkaan toteudu.

Kahden viime vuoden aikana Itä-Suomessa on poliisin mukaan jäänyt pienpetorautaan tiettävästi kolme karhua.

Tiettyjen eläinten metsästäminen petoraudoilla on Suomessa laillista. Petoraudan voi kuka tahansa ostaa parilla kymmenellä eurolla metsästysalan verkkokaupoista tai myymälöistä ilman minkäänlaisia rajoituksia.

Myös henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet metsästyskorttia, saavat lain mukaan Suomessa pyytää rauhoittamattomia eläimiä petoraudoilla.

”Rauhoittamattoman eläimen tai haitallisen vieraslajin pyydystäminen ja tappaminen ei ole metsästystä, joten pyynti on sallittua myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa ja maksaneet riistanhoitomaksua”, vastaa asiantuntija Hanna Väyrynen maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksiköstä Lännen Medialle.

Pyyntirauta on tottumattoman silmään varsin teräväpiirteinen metsästysväline. Suomessa myydään sellaisia pyyntirautoja, jotka on suunniteltu tappamaan sillä pyydystettäväksi tarkoitettu eläin välittömästi.

Jos rautaan astuu joku toinen eläin, rauta ei välttämättä tapa eläintä.

Esimerkiksi Kärkkäisen, Ase ja erän sekä Retkitukun verkkokaupoissa myydään monenlaisia petorautoja.

Missään näistä kolmesta verkkokaupasta ei ohjeisteta tarkasti, miten petorautoja tulee käyttää tai mitä eläimiä niillä saa lain nimissä pyytää.

Kärkkäinen jopa mainostaa verkkosivuillaan Duke 220 pyyntirautaa sanoilla ”sopii isommille petoeläimille”. Puhelimessa myyjä kertoo, että valikoimasta löytyy myös halkaisijaltaan 37-senttinen majavarauta.

Lain mukaan petorautaa saa käyttää maalla ainoastaan hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi. Maan päällä käytettävän petoraudan läpimitta saa enintään olla 20 senttimetriä.

Veden alla käytettäväksi sallitaan tietyissä tapauksissa läpimitaksi 30 senttiä.

Rikosylikomisario Pohjalaisen käsityksen mukaan petoraudoilla eläimiä pyytävät toimivat yleensä metsästyslain mukaisesti ja pyrkivät siihen, etteivät muut eläimet rautoihin tartu.

– En näe rautojen käytössä isossa kuvassa ongelmaa.

Petoraudat pitäisi sijoittaa laatikkoon, jonne asetetaan syötti, joka houkuttelee pyydettävän eläimen laatikkoon. Samasta reiästä, josta supikoira mahtuu sisään, mahtuu kuitenkin myös karhun käpälä.

Pohjalaisen mukaan on mahdollista, että petorauta haavoittaa karhua, vaikka rauta olisi oikeaoppisesti asennettu.

Pyyntirautojen juuttumista ei Pohjalaisen mielestä pysty mitenkään täysin estämään ilman, että pyyntirautojen käyttö kiellettäisiin kokonaan.

– Se ei ole realismia. Petoraudat ovat tärkeä menetelmä vieraslajien metsästämiseen ja niiden käyttö on luonnonsuojelua, Pohjalainen sanoo.

Petorautojen haavoittamat karhut ovat Pohjalaisen mukaan työllistäneet viime vuosina valtavasti Itä-Suomen poliisia. Petoraudan haavoittama karhu voi olla turvallisuusuhka ihmisille.

– Haavoittuneen karhun jäljittäminen vaatii valtavasti työvoimaa ja osaamista.

Viranomaiset ovat Pohjalaisen mukaan tänä ja viime vuonna käyneet keskustelua keinoista, joilla voitaisiin ehkäistä pyyntiraudoista aiheutuvia karhutappioita.

– Kalan pyydyksetkin on merkittävä kalastuslain mukaan. Onko sitten jatkossa merkittävä myös pienpetopyynnissä käytettävät raudat. Tämäntyyppisiä esityksiä ja pohdintoja on viranomaisten toimesta käyty.

Toistaiseksi viranomaisilla ei ole Pohjalaisen mukaan mitään varsinaista suunnitelmaa siitä, miten petorautojen aiheuttamaa uhkaa voisi vähentää.

Joensuussa vaeltavalla emokarhulla on kolme pentua. Pyyntirauta aiheuttaa karhulle vakavan vamman ja pyyntiraudan haavoittama karhu joudutaan mahdollisesti lopettamaan, vaikka se on viimesijainen keino.

Pohjalainen piti torstaina mahdollisena, että karhuemon pennut lopetetaan, jos niiden emo kuolee.

Suomessa ei ole paikkaa, jonne karhunpennut voisi sijoittaa. Karhuisänä tunnetun Sulo Karjalaisen ylläpitämä Kuusamon suurpetokeskus ei pysty ottamaan uusia karhunpentuja hoitoonsa.

Ähtärin eläinpuiston intendentin Marko Haapakosken mukaan alle vuoden ikäiset karhunpennut eivät selviä luonnossa itsenäisesti.

Suurpetokeskuksen Karjalainen sen sijaan arvioi uutistoimisto STT:lle, että pennut pärjäisivät luonnossa jo ilman emoaan. Jos raudat saadaan poistettua ja vammat paranevat, emo voisi Karjalaisen mukaan edelleen huolehtia pennuistaan.

Julia Blomqvist

-
Ilmoita asiavirheestä