Euroopan keskuspankki EKP laski torstaina kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä, kuten markkinoilla oli odotettu. Keskeinen talletuskorko asettuu uusimman laskun myötä tasan kahteen prosenttiin.
EKP odottaa, että inflaatio euroalueella hidastuu ensi vuonna 1,6 prosenttiin, eli selvästi alle EKP:n kahden prosentin tavoitteen. Inflaation hidastumisesta saatiin lisänäyttöä aiemmin tällä viikolla, kun Eurostat kertoi euroalueen inflaation painuneen toukokuussa 1,9 prosenttiin. Hintojen nousutahtia jarruttaa energian hintojen painuminen ja euron vahvistuminen.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi lehdistötilaisuudessa, että EKP on lähestymässä koronlaskusarjansa loppua. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois uusia alennuksia ohjauskorkoihin. Hän toisti perinteiseen tapaan, että EKP ei sitoudu mihinkään tiettyyn korkopolkuun ja tekee rahapoliittiset päätöksensä talouden kehitystä seuraten.
– Uskomme, että olemme tämän päivän koronlaskun myötä hyvässä asemassa kohtaamaan tulevat epävarmat ajat, Lagarde sanoi.
OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että inflaatioennusteiden lasku vihjaa keskuspankin olevan kallellaan lisälaskujen suuntaan.
– Odotamme EKP:n siirtyneen kesän ajaksi tuumaustauolle seuraamaan talous- ja inflaatiokehitystä sekä kauppasodan käänteitä. Korkomarkkinat hinnoittelevat vielä yhtä koronlaskua syksylle, Hännikäinen totesi tiedotteesssa.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja pääekonomisti Tuuli Koivu arvioivat korkopäätöskommentissaan, että EKP:n koronlaskut on nyt toistaiseksi nähty.
– Tämä arvio perustuu sille, ettei merkittäviä kielteisiä yllätyksiä ilmene ja että talouskehitys euroalueella vahvistuu vähitellen EKP:n ennusteiden mukaisesti, von Gerich ja Koivu totesivat.
Takapakkia voisi heidän mukaansa syntyä esimerkiksi siitä, jos Yhdysvaltojen ja Britannian kauppaneuvottelut kariutuvat tai luottamus heikkenee merkittävästi.
Euriboreihin ei enää suurta laskua
EKP:n koronlaskut vaikuttavat myös suomalaisten kotitalouksien asuntolainojen hoitomenoihin. Ohjauskorkojen alennukset ovat painaneet euriborkorkoja tuntuvasti alaspäin, mutta Hännikäisen mukaan luvassa ei enää ole kovin suurta muutosta euriboreihin.
– Ennakoimme euriborkorkojen liikkuvan nykytasojensa tuntumassa loppuvuoden ajan, hän totesi.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin määräämät tullit ovat kasvattaneet epävarmuutta talouden suunnasta. Vaikutukset tuntuvat myös euroalueella. EKP ennakoi, että euroalueen talouskasvu ja inflaatio jäävät kauppapoliittisten jännitteiden takia aiempia arvioita hitaammiksi.
– Jos kauppapoliittisiin jännitteisiin löydettäisiin suotuisa ratkaisu, kasvu – ja vähäisemmässä määrin inflaatio – olisivat nopeampia kuin asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa, EKP arvioi tiedotteessa.
EKP piti ennallaan ennusteensa euroalueen tämän vuoden talouskasvusta ja ennakoi sen olevan 0,9 prosenttia. Ensi vuodelle odotetaan hiukan aiempaa ennustetta hitaampaa tahtia, eli 1,1 eikä 1,2 prosenttia.
Lagarde ei ole lähdössä
Pääjohtaja Lagarde ampui lehdistötilaisuudessa alas mediassa kiertäneet huhut, joiden mukaan hän olisi siirtymässä johtamaan Maailman talousfoorumia (WEF). Hän sanoi aikovansa jatkaa kautensa loppuun asti.
– Voin vakuuttaa, että aion jatkaa kauteni loppuun asti. Valitan, ette te vielä pääse minusta eroon, Lagarde kuittasi.
Lagarden kahdeksanvuotinen kausi EKP:n johdossa päättyy lokakuussa 2027. EKP:n pääjohtaja ei voi saada tehtävässä toista kautta.
