Lumet eivät välttämättä sula edes Helsingistä, ennen kuin yhteiskuntasopimus on valmis.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kuulostaa luottavaiselta kuvaillessaan neuvotteluita, joita EK ja KT Kuntatyönantajat käyvät nyt joka päivä palkansaajien keskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa.
– Olen positiivisen toiveikas, että hallituksen paketille vaihtoehtoinen ratkaisumalli syntyisi, mutta valitettavasti vielä sitä ei ole, Häkämies sanoo.
EK:lle oli hienoinen pettymys, että maan hallitus valitsi paikallisessa sopimisessa ensisijaisesti sen kehittämisen työ- ja virkaehtosopimusten kautta. EK olisi halunnut, että paikallista sopimista olisi viety eteenpäin lainsäädäntötietä.
Hyvänä asiana Häkämies kuitenkin pitää sitä, että nyt latu on avattu yhteiskuntasopimuksen syntymiselle.
– Korostimme, että yhteiskuntasopimus ja paikallinen sopiminen ovat erillisiä ratkaisuja. Näin olisimme halunneet. Kun oli ilmiselvää, että he [palkansaajat] eivät tee yhteiskuntasopimusta ilman tietoa paikallisen sopimisen perusratkaisusta, syntyi umpisolmu. Nyt umpisolmu avautui, ja edellytykset yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykypaketin solmimiselle ovat olemassa. On objektiivinen toteamus, ei henkilökohtainen toteamukseni, että hallituksen päätös mahdollistaa etenemisen kohti ratkaisua, Häkämies korostaa Lännen Medialle.
Maan hallitus arvioi tes- ja ves-neuvottelujen tuloksia toukokuun lopussa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työ- ja virkaehtosopimuksien tekstejä aletaan muuttaa paikallista sopimista edistäviksi, kunhan esitys yhteiskuntasopimukseksi on valmis.
– On tärkeää muistaa, että keskusjärjestöt osallistuvat hallitusvetoiseen prosessiin, jossa asetetaan paikallisen sopimisen tavoitteet. Tes-kierros vedetään sen jälkeen työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken. Kolmen kuukauden aika varmasti tarvitaan tes-kierrokseen ja siitä riippuen, milloin kello lähtee käyntiin. Kellohan ei vielä ole lähtenyt käyntiin, Häkämies huomauttaa.
"Pyrin välttämään ehdottoman ein sanomista"
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kannattaa sitä, että nyt sovitaan keskitetysti myös palkoista, kun tessien ja vessien tekstejä joka tapauksessa tarkastellaan.
– KT:n kanta on, että meille sopii keskitetty palkkaratkaisu vuotta 2017 koskien. Se olisi looginen ja hyvä osa kokonaispakettia, Jalonen toteaa Lännen Medialle.
Palkansaajajärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on Jalosen linjoilla.
– Tavoitteemme on jatkaa työllisyys- ja kasvusopimusta 12 kuukaudella ja sopia samalla palkankorotuksista, Palola toteaa.
Onko keskitetty palkkaratkaisu mahdollinen EK:lle?
– EK:n tavoite on syksyllä alkava liittokierros. Tilanne on hyvin yksiselitteinen, mutta tiedossa on myöskin, että palkansaajat plus kuntatyönantajat haluavat puhua palkoista nyt keväällä. Sanon, että tällä erää linjat ovat tässä, mutta pyrin välttämään ehdottoman ein sanomista, jotta näemme, onko jollakin kokonaisuudella edellytykset syntyä lähipäivinä ja lähiviikkoina, toimitusjohtaja Häkämies vastaa.
Maksuosuuksien siirrot eivät yksin riitä EK:lle
Neuvottelupöydässä on ollut esillä sekä sosiaaliturvamaksujen maksuosuuksien siirtoja työnantajilta palkansaajille että suoria työehtojen heikennyksiä. Molemmat alentaisivat yksikkötyökustannuksia Suomessa.
Esimerkiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun (esim. +0,45%) ja työeläkemaksun (esim. +0,40%) maksuosuuksien lisäykset palkansaajille eivät Häkämiehen mukaan yksin riitä sopimuksen rakennusaineiksi.
– Eivät ne yksin riitä. Kaikilla on tiedossa, että maan hallitus, jonka toimeksiannosta neuvotteluita käydään, edellyttää, että mukana on rakenteellisia ratkaisuja. Niitä myös me haemme. Lisäisin siihen vielä sanan ’pysyviä’. Hallituksen pakettiin liitetään aika laajalti yleiskäsite, että se on väliaikainen, vain loppuvaalikaudeksi tehtävä. Me haemme pysyviä kustannustason alenemia. Realiteetti on, että työnantajan sivukuluissa liikutaan, mutta kun kysyit, sanon ja alleviivaan, että sopimuksessa täytyy olla rakenteellisia elementtejä, eli käytännössä työajan lisäämistä tavalla tai toisella tai muutoin työnantajan kulukuorman keventämistä, Häkämies painottaa.
Lomien lyhentäminen pidentäisi työaikaa
Julkisen sektorin ja muiden alojen pitkien lomien lyhentäminen ja helatorstain muuttaminen tavalliseksi työpäiväksi olisivat EK:n näkökulmasta rakenteellisia muutoksia, jotka pidentäisivät vuosityöaikaa.
– Juuri nämä ovat hyviä esimerkkejä. Pöydällä on paljon tavaraa, ja varmaan ratkaisussa joudutaan sovittelemaan, mistä se saadaan aikaan, mutta nämä esimerkit käyvät hyvin. Täytyy muistaa, että tavoite on varsin sumuisen ja huonon työllisyystilanteen kääntäminen ja suomalaisen työn kaupaksi saaminen, Häkämies perustelee tarvetta alentaa työn hintaa Suomessa.
Häkämies tietää, mikä olisi palkansaajille tuskaisinta
Neuvotteluissa on ollut pöydällä malli, jossa sairausajan palkkaa leikataan 20 prosenttia enintään viideltä sairauspäivältä. Yksittäisistä asioista juuri sairausajan palkan leikkaus on saanut Lännen Median kyselyissä eniten vastustusta osakseen SAK:n ja STTK:n vaikuttajilta. SAK:n keskeisistä vaikuttajista 75 prosenttia vastasi LM:n työmarkkinakyselyssä, etteivät he missään tapauksessa hyväksy leikkausta. STTK:n vaikutusvaltaiset terveydenhoitoalan liitot Tehy ja SuPer eivät LM-kyselyn perusteella nekään hyväksy sopimusesitystä, jossa olisi mukana sairausajan palkan leikkaus. Sairaanhoitajia edustavan Tehyn 15-jäsenisestä hallituksesta kyselyyn vastasi 11 jäsentä, joista 7 ei missään tapauksessa hyväksy leikkausta ja 4 ei luultavasti hyväksy sitä.
Häkämies kertoo, että EK:ssa kyllä tiedetään, mitkä ovat palkansaajien näkökulmasta kipeimpiä asioita.
Voiko syntyä yhteiskuntasopimus, jossa sairausajan palkkaa ei leikata?
– Neuvottelutilanteen tähden en halua ottaa kantaa, mitä pitää ehdottomasti olla tai mitä ei missään tapauksessa pidä olla mukana. Jotta saataisiin ratkaisu, pitää olla mahdollisuudet auki. Näkemys on tiedossa, mutta kaikesta neuvotellaan.
– Kuvailen neuvotteluita määrätietoisiksi, Häkämies sanoo.
EK:n toimitusjohtajan mukaan valmista saattaa tulla jo helmikuussa.
– Mikäli ratkaisu syntyy. Käytän sanaa ’mikäli’, Häkämies lisää varauksen kaikkiin lauseisiin, joissa puhutaan valmiista sopimuksesta.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA