Ruotsissa kaupungistuminen on edennyt paljon pidemmälle kuin Suomessa.
Aihe on keskustapuolueen johtamassa Suomessa poliittisesti tulenarka, mutta kansantalouden näkökulmasta väestön keskittyminen kaupunkeihin olisi edullista. Se vahvistaisi talouskasvua, parantaisi tuottavuutta ja synnyttäisi uusia työpaikkoja. Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila järjestön seminaarissa Porvoossa.
– Uskon isoon kehitykseen. Jos kaupungistuminen etenisi yhtä pitkälle kuin Ruotsissa, 500 000 suomalaisen pitäisi muuttaa maalta kaupunkeihin. Silloin olisimme Ruotsin nykyisellä tasolla, ja sielläkin kaupungistuminen jatkuu, Urrila havainnollistaa Suomen ja Ruotsin välistä rakenteellista eroa.
Ruotsin vahvassa talouskasvussa kaupungistuminen on ollut yksi merkittävä taustatekijä.
– Kaupunkitutkijat ovat tehneet arvioita, miten kaupungistuminen vaikuttaa tuottavuuteen koko kansantalouden tasolla. Arvioissa on päästy lukuun, että kaupungin koon kasvu vaikkapa kaksinkertaiseksi voi kasvattaa tuottavuutta 3–7 prosenttia. Haarukka on tutkimuksesta riippuen iso, mutta yhtä kaikki: mitä enemmän asumme tiiviisti, kohtaamme toisiamme arjessa, vaihdamme ajatuksia, tulee kriittistä massaa erilaisille palveluille ja voimme kehittää korkean osaamisen palveluita, sitä enemmän kaikki tämä vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen, Urrila kannustaa talouskasvusta kiinnostuneita poliitikkoja edistämään ihmisten muuttamista maalta kaupunkeihin.
SAK:n pääekonomisti Olli Koski sivalsi elokuussa palkansaajajärjestön seminaarissa Rysäkarilla, että hallitus ei käytä kaikkia mahdollisia keinoja työllisyysasteen nostamisessa, koska se ei riittävän voimakkaasti edistä kaupungistumista. Koski huomautti, että hallituksen työllisyysasteelle koko maassa asettama tavoite on jo todellisuutta Uudellamaalla, missä töitä SAK:n arvion mukaan riittää myös uusille tulijoille. Sama arvio pätee muutamiin muihin kasvukeskuksiin.
EK:n Urrila jakaa Kosken arvion kaupungistumisen työllisyysastetta nostavasta vaikutuksesta.
Urrila uskoo, että esimerkiksi 500 000 suomalaisen muutto kaupunkeihin johtaisi tasohyppyyn kansantaloudessa.
– Kun kaupungit kasvavat ja tiivistyvät, sillä on pitkän aikavälin tuottavuuskasvua parantava vaikutus. Se olisi tasohyppy, jonka voisimme saada Suomen talouteen ja joka olisi aika helppo asia kuitenkin. Muuta kautta tuottavuuden aikaan saaminen voi olla tuskallisempaa, Urrila sanoo.
EK:n johtavan ekonomistin mielestä hallituksen pitäisi politiikassaan ottaa huomioon ihmisten luontainen halu muuttaa sinne, missä on työtä tarjolla.
Urrilan mielestä kaupungistumista vastustetaan harhaanjohtavilla argumenteilla.
– Ajatellaan jonkun jäävän työttömäksi, kun väkeä tulee kaupunkeihin, koska töitä ei ole. Tämä on vasta-argumentti. Se perustuu siihen uskomukseen, että työtä olisi olemassa jokin klönttä, jota voidaan jakaa eri tavoilla. Näinhän asia ei tietenkään ole.
– Otetaan yksinkertainen esimerkki. Jos ihmiset muuttavat kaupunkeihin, he tarvitsevat palveluita itselleen, lapsilleen ja perheilleen. He luovat ostovoimaa jo olemassaolollaan, vaikka he saisivat vain pelkkää työttömyyskorvausta. Kun väkeä asuu tiiviisti enemmän, se synnyttää talouteen enemmän mahdollisuuksia, Urrila korostaa.
Kaupungistumisen kannattaja hakee puoltavan argumentin myös maailmantaloudesta, jossa edullinen väestörakenne on läpi historian edistänyt talouskasvua – myös Suomessa 1900-luvun alussa ja toisen maailmansodan jälkeen.
– Jos työtä olisi vain klönttä, niin silloin nopeasti kasvavissa maissa olisi korkeampi työttömyys. USA:ssa kaikki olisivat työttöminä, koska maahan lähti liikkeelle melkein nollasta 200 vuotta sitten. Nämä ovat rautalankaesimerkkejä. Totta kai väestön muuttaminen keskuksiin tuo talouteen kasvun mahdollisuuksia, Urrila toteaa.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA