Ei oppi ojaan kaada, mutta op­pi­ma­te­riaa­lit kyl­lä­kin – Lu­kio­lai­set tus­kai­le­vat epä­luo­tet­ta­vien di­gi­kir­jo­jen kanssa

Seinäjoki
Pihla Perälä kaipaa painetussa muodossa olevia oppimateriaaleja, koska niiden toimivuus on konetta luotettavampi. Hänestä koneen pitäisi olla korkeintaan apuväline oppimiselle.
Pihla Perälä kaipaa painetussa muodossa olevia oppimateriaaleja, koska niiden toimivuus on konetta luotettavampi. Hänestä koneen pitäisi olla korkeintaan apuväline oppimiselle.
Kuva: Elena Mikkilä

Tulevana viikonloppuna juhlitaan koulujen loppua. Nurmon lukiossa toista vuotta opiskelevaa Pihla Perälää kuitenkin sapettaa.

Nurmossa viimeinen viikko nimittäin merkitsee loppurutistusta koeviikon muodossa, mutta opiskelu kokeisiin on aika ajoin mahdotonta. Lukiossa luotetaan vahvasti kustannusyhtiö Otavan toteuttamaan Opiskelijan maailma -palveluun, mutta palvelu on takkuillut pahasti varsinkin lukuvuoden loppupäässä.

Perälän aineista ainakin matematiikan, englannin, kemian ja äidinkielen oppimateriaalit löytyvät kokonaisuudessaan Opiskelijan maailmasta.

Ongelmia on Perälän mukaan usein, ja niitä on montaa eri sorttia.

– Usein käy niin, että materiaalit eivät lataudu. Läksyjä ei voi tehdä jos niin käy kotona, mutta Opiskelijan maailmasta tehdään tehtäviä tunnillakin. Jos järjestelmä ei toimi koulussa niin tunti on sitten peukkujen pyörittelyä.

Palvelu ei yski vain teknisesti, vaan ongelmia löytyy myös sen sisällöstä.

– Tehtävien ratkaisuissa on usein vääriä vastauksia. Tätä ovat opettajatkin ihmetelleet. Varsinkin kotiläksyjä tehdessä se on huono kun ei tiedä, onko saanut vastauksen oikein vai ei. Järjestelmää kohtaan on syntynyt epäluottamus, Perälä pohtii.

Järjestelmä kehittyy hitaasti

Digitaalisiin materiaaleihin on siirrytty laajalti vuonna 2021, kun uusitussa opetussuunnitelmassa toinen aste määriteltiin maksuttomaksi. Nurmon lukion rehtori Pekka Manninen kertoo, että opinahjossa opiskelumateriaalit ovat yli 90-prosenttisesti digitaalisessa muodossa.

Manninen kuitenkin huomauttaa, että kaikista fyysisistä kirjoista ei ole kuitenkaan tavoitteena päästä eroon.

– Joissakin aineissa paperille painettu kirja on parempi. Myös opettajien valinnan mukaan on menty eteen päin.

– Digimateriaaleihin on siirrytty, koska päättökokeet ovat nykyään sähköisessä muodossa. Ongelmia Otavalla on ollut varsinkin alkuvaiheessa, mutta järjestelmä kehittyy koko ajan. Joskin epäilemättä tuskastuttavan hitaasti opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta, rehtori lisää.

Otava on tietoinen siitä, että järjestelmä on pätkinyt varsinkin nyt toukokuussa. Otavan oppimisen palveluiden liiketoimintajohtaja Henna Miettinen nimeää syyksi palvelinympäristöön kohdistuneet järjestelmäpäivitykset.

– Ei ole tätä päivää, että päivitysten aikana palvelu ei ole kunnolla käytössä. Järjestelmää pyritään nyt modernisoimaan niin, ettei vastaavanlaista ongelmaa olisi enää tulevaisuudessa.

Perälän tietokoneen näyttöä koristaa turhankin tuttu näky. Opiskelu on lähes mahdotonta, kun Opiskelijan maailma ei toimi.
Perälän tietokoneen näyttöä koristaa turhankin tuttu näky. Opiskelu on lähes mahdotonta, kun Opiskelijan maailma ei toimi.
Kuva: Elena Mikkilä

Opiskelijat suhtautuvat teknologiaan skeptisesti

Otava saa Miettisen mukaan matalalla kynnyksellä vikailmoituksia niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Tämän lisäksi kustantamolla on päivystys, jonka avulla se pyrkii vastaamaan Opiskelijan maailman ongelmiin mahdollisimman pian.

Sisällöllisten ongelmien syyksi Miettinen nimeää inhimillisen tekijän.

– Aineiston syöttäminen verkkoon tapahtuu edelleen laajalti käsityönä. Siinä missä painovirheitä voi olla painetussa kirjassa niin niitä voi olla myös verkossa. Digiympäristössä virheet pystyy kuitenkin korjaamaan melko nopeasti.

Perälän mukaan fyysisiä kirjoja kaipaavat lähes kaikki hänen lukiokaverinsa.

– Meillä, jotka kirjoittavat tulevana syksynä biologian, oli keväällä tapaaminen jossa kysyttiin, ketkä haluavat kirjan lainaan. Melkein kaikki kädet nousivat.

Oppikirjoja ei koululla kuitenkaan ole tarpeeksi, joten opiskelijoiden pitää kierrättää niitä keskenään.

– Koneen pitäisi olla apuväline, ei pääasiallinen opintojen lähde, Perälä painottaa.

Nurmossa kontrastia luo se, että nuoret katsovat menneeseen, mutta johto luottaa tulevaan.

– Käynnissä oleva koulumaailman muutos on suuri. On siis luonnollista kaivata menneeseen, joka ei palaa, Manninen mainitsee.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä