Suomessa on tällä hetkellä 18 maakuntaa. Maakuntien liittojen toiminta on lakisääteistä, ja jokaisen kunnan on kuuluttava alueensa liittoon.
Etelä-Pohjanmaan liittoon kuuluvat kaikki 18 alueen kuntaa. Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntiensa valtuutettuja. Maakunnan toimielinten poliittisen jakauman perusteena on kuntavaalien tulos alueella.
Liittojen tehtäviin kuuluu tehdä maakuntakaava, alueen pitkän ja lyhyen aikavälin strategia, edistää elinkeinoelämän, kulttuurin ja kansainvälistymisen toimintaedellytyksiä sekä toimia jäsenkuntiensa yhteistoimintaelimenä ja edunvalvojana.
Maakuntien liitot vastaavat myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valmistelusta ja toteutuksesta alueillaan sekä toimivat välittävänä toimielimenä rahoituksen myöntämisessä ja hallinnoinnissa.
Valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa selvitysmiehen arvioimaan liittojen tehtäviä ja asemaa tulevaisuudessa.
Syksyn aikana tehdään arvio, onko kuntien murroksen jälkeen tarvetta tehdä tällä sektorilla muutoksia. Mahdolliset ehdotukset viedään todennäköisesti ensi kevään hallitusohjelmaneuvottelujen puntaroitavaksi.
Aluehallinto on Suomessa ikiliikkuja. Jokaisen uudistuksien jälkeen on viime vuosikymmeninä käynnistetty yleensä seuraava uudistus. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Hyvä, että asioita selvitetään.
Maakuntien liittojen asemaa pohdittaessa on kuitenkin huomioitava, että liitot ovat tällä hetkellä ainoa kuntapohjainen, alhaalta ylös rakennettu, demokraattinen aluekehittämisen toimielin, joka luo puitteet edistää yhteisesti esimerkiksi alueiden saavutettavuutta ja koulutusta.
Toimintaa tehdään kuntien etu edellä. Ei siis pidä korjata sellaisia asioita, mitkä eivät ole rikki.
Kustannustehokkuuden näkökulmasta liitot tekevät merkittävää työtä kuntien puolesta varsin kevyellä rakenteella.
Maakunnat edustavat myös alueiden Eurooppaa, mikä on unionin toiminnan kovinta ydintä.
Sen sijaan, että jokainen kunta tekisi aluekehityslainsäädännön mukaisia tehtäviä itse, näitä tehdään yhdessä ja vaikuttavasti.
Maakunnilla on siis tehtävää myös jatkossa. On vaikea kuvitella, että nykyisiä maakuntien tehtäviä voitaisiin luontevasti siirtää ”koppalakkivirastoihin” tai lisätehtäviksi kuntien kontolle. Etelä-Pohjanmaalla seurataankin tehtävää selvitystä mielenkiinnolla.