Vaasalaisen ITE-taiteilijan Edvin Hevonkosken syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Asevelikylässä vehmaan kuntopolun varrella luonnon seasta pilkistää erilaisia hahmoja. Ne on tehty rouheista materiaaleista: puiden kannoista tai rungoista, peltilevyistä, romumetallista, saappaannahoista.
Edvin Hevonkosken (1923 – 2009) teokset Edvininpolulla ilahduttavat yhä uusia sukupolvia. Alueella on lähes sata nimettyä teosta tai teoskokonaisuutta.
Tosin luonnon seassa, sään armoilla olevat teokset myös kuluvat. Se kuuluu monesti ITE- eli kansantaiteen luonteeseen.
Näistä teoksista kuitenkin pidetään huolta. Edvininpolun perinneseura järjestää talkoita, joissa niitä kunnostetaan.
70 vuotta Asevelikylässä
Irmeli ja Kari Laukkonen ovat perinneseuran aktiiveja ja tuntevat alueen ja teokset hyvin. Irmeli Laukkonen on pitkän linjan asevelikyläläinen. Hän on asunut Asevelikylässä eri osoitteissa pian 70 vuotta, aina vuodesta 1953. Hän kuuluu Vaasa–Mustasaari-oppaisiin ja opastaa myös Edvininpolulla.
Klassikkoromaanien tapahtumia
1980-luvulla Asevelikylässä alettiin tehdä kuntorataa metsikköön. Kaadetuista puista ja juurakoista tuli materiaalia Hevonkoskelle. Ensimmäinen, vuonna 1983 syntynyt Mieskanto, on edelleen polun varrella.
Puusta Hevonkoski siirtyi kestävämpään materiaaliin, metalliin. Käsittelytaitoa löytyi, sillä hän oli ammatiltaan levyseppähitsaaja.
Laukkonen tutustui myös itse taiteilijaan, kun hän alkoi opastaa alueella 1990-luvulla.
– Hänellä oli täällä kuntopolun varrella parakki, jossa hän teki veistoksiaan. Hän kertoi niistä mielellään kävijöille. Hän myös saattoi lausua runoja, Laukkonen kertoo.
Hevonkosken aiheet kumpusivat suomalaisen kirjallisuuden klassikoista, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksesta, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas -romaaneista sekä saduista. Hän kommentoi myös maailman tapahtumia ja kuvasi valtionpäämiehiä.
Halosella on taas punaiset hiukset
2000-luvun alussa nykykansantaide alkoi saada huomiota. Niinpä muun muassa Hevonkosken suurikokoinen, presidentti Tarja Halosta esittävä pää oli esillä Kiasman edustalla kesän 2005 ITE-näyttelyssä.
Tarja Halonen on yksi teoksista, joita perinneseura on tänä vuonna kunnostanut. Haalistuneiksi päässeet hiukset ovat taas punaiset. Myös viereinen Pentti Arajärvi -teos on kunnostettu, ja silläkin on uudet hiukset. Parta on tekoturkista, sillä entinen materiaali katosi lintujen mukana pesäntekoaineeksi.
Savusauna kiinnostaa
Kari Laukkonen toimii perinneyhdistyksen sihteerinä. Seura ylläpitää sotahistoriasta kertovaa korsukylää Edvininpolun varrella. Korsukylä on Edvin Hevonkosken ideoima ja talkooporukan rakentama. Siihen useita rakennuksia, kuten miehistökorsu, juoksuhauta ja savusauna.
– Se on kunnianosoitus rintamamiehille ja -lotille sekä muistutus nuoremmille polville rauhan tärkeydestä, Laukkoset sanovat.
Korsu on huonon kuntonsa vuoksi nykyään käyttökiellossa, mutta 20 henkeä vetävä korsukanttiini ja savusauna ovat aktiivikäytössä.
Kari Laukkonen huolehtii Töpinä-korsun vuokrauksesta ja lämmittelee tilauksesta savusaunaa.
– Täällä pidetään kokouksia, polttareita, synttäreitä. Firmat ovat tuoneet ulkomaalaisia vieraitaan tänne.
Jokavuotinen yhteisöllinen tapahtuma on, kun asukasyhdistys tarjoilee siellä joulun alla joulupuuroa.
Korsukylällä on kysyntää. Kari Laukkosen mukaan keväisin ja syksyisin joka viikonloppu on vuokrauksia, parhaimmillaan kaksi viikonlopussa. Savusaunakin lämpiää noin 20 kertaa vuodessa.
Edvin Hevonkosken syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi korsukylässä järjestetään sunnuntaina 3.9.2023 kello 14 muistojuhla. Luvassa on muun muassa Edvinipolun perinneseuran puheenjohtajan Tarmo Nevalan ja taiteilijan tyttären Sirpa Kniivilän puheet, lipputangon vihkiminen, musiikkiesityksiä ja runonlausuntaa sekä kahvitarjoilu.
Irmeli ja Kari Laukkosen haastattelu on alunperin julkaistu Vaasa-lehdessä 24.8.2022
