Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) palaa tämän viikon torstaina eduskuntaan. SDP:n eduskuntaryhmässä asia saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia, sillä entinen puoluejohtaja ei peittele kriittisiä kantojaan muun muassa velkajarrua ja rajalakia kohtaan.
Rinteen paluuta voi pitää odottamattomana, sillä huhtikuussa 2023 käydyissä eduskuntavaaleissa hän sai vain 3 527 ääntä ja jäi Uudellamaalla demarien listalla kolmannelle varasijalle.
Paikka Arkadianmäelle avautui sen jälkeen, kun Maria Guzenina lähti Euroopan parlamenttiin, Eemeli Peltonen kuoli yllättäen ja Miapetra Kumpula-Natri kertoi lähtevänsä töihin Teknologiateollisuuteen.
Entinen puhemies, SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri kertoo olleensa tyytyväinen viimeisimmässä pestissään Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän pääsihteerinä.
Rinne kuvailee tunnelman olleen ristiriitainen, kun tieto mahdollisuudesta kansanedustajan pätkäpestiin tuli.
– Ajattelin, että se on vähän väärä signaali, jos ei ota sitä paikkaa vastaan ja tee täysillä töitä puolta vuotta, hän kertoo pohtineensa.
Elämäntavat ratkaisuna talousongelmiin
Seuraavien kuukausien aikana Rinne haluaa vaikuttaa siihen, millaista keskustelua Suomessa käydään hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
Hän ei kannata velkajarrusopimusta, johon SDP on puolueena sitoutunut.
– Ajattelen sen nykymallin osalta, että se aiheuttaa hyvinvointivaltiolle erittäin isoja vaikeuksia tulevaisuudessa.
Lyhyen aikavälin menoleikkausten ja veronkorotusten rinnalle kaivattaisiin Rinteen mukaan pitkän aikavälin suunnitelma, jolla kroonista alijäämää saadaan purettua. Hän penää muutoksia talouden taustatekijöihin.
– Silloin palataan väestön ikärakenteen muutokseen, kohtuullisen kevyeen elinkeinopolitiikan kykyyn uudistua, tuottavuuden lisääntymiseen ja tällaisiin asioihin, Rinne luettelee.
Entinen demarijohtaja uskoo, että yksi merkittävä vastaus julkisen talouden ongelmiin löytyy muuttamalla ihmisten käyttäytymistä. Hän viittaa vuonna 2023 tehtyyn konsulttiselvitykseen, jonka mukaan valtio säästäisi vuodessa yli kaksi miljardia euroa, mikäli alin tuloviidennes käyttäytyisi hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta samoin kuin pykälää hyvätuloisemmat.
– Ennenaikaiselle eläkkeelle ei mentäisi enää samaa tahtia kuin nyt ja sairauslomia olisi huomattavasti vähemmän sen vuoksi, että ihmiset huolehtisivat omasta kunnostaan.
Näistä syistä rajalaki ei kelpaa
Rinne suhtautuu erittäin kriittisesti myös rajaturvallisuuslain jatkoon, joka käsitellään eduskunnassa vielä tänä syksynä.
Hän vaatii asiasta keskustelua myös SDP:n ryhmän sisällä.
– Olen avoimin mielin kuuntelemassa vasta-argumentaatiota ja perusteluita, mutta oletan, toivon ja edellytän, että SDP:n eduskuntaryhmässä myös toisenlaiset argumentit otetaan huomioon.
Rinteen mielestä Suomi ei ole etsinyt maahanmuuton rajoittamiselle ja rajalta tehtäville käännytyksille vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka eivät olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Hän ei myöskään pidä oikeasuhtaisena, että poikkeuslakia jatkettaisiin vuoden 2028 loppuun asti tilanteessa, jossa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut EU:lta yhteisiä rajaturvallisuustoimia.
Kolmanneksi hän pitää ongelmallisena perustuslakipoikkeamaa, josta ei ole säädetty eduskunnan jälkikäteistä tarkastelua lainkaan.
