Eduskunta hyväksyi keskiviikkona niin sanotun käännytyslain jatkamisen vuoden 2026 loppuun asti. Lain virallinen nimi on laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Keskiviikkoisessa äänestyksessä eduskunta hyväksyi jatkon äänin 168–29. Tyhjää ei äänestänyt kukaan. Poissa oli kaksi kansanedustajaa.
Äänestystulos noudatteli samoja jakolinjoja kuin viime vuonna, kun laki säädettiin ensimmäistä kertaa.
Lain jatkamista vastustivat oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto. Oppositiopuolue SDP jakautui äänestyksessä jälleen. Kuusi SDP:n kansanedustajaa sai eduskuntaryhmältään luvan äänestää esitystä vastaan, ja loput 37 SDP:n edustajaa äänestivät esityksen puolesta.
Jatkon puolesta äänestivät hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP sekä oppositiopuolue keskusta. Hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet kuitenkin äänesti lakia vastaan.
Poikkeuslain vieminen läpi kiireellisenä vaati eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön eli myös laajaa tukea oppositiosta.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa voidaan rajoittaa
Lain tarkoituksena on vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen Suomen itärajalla. Se säädettiin alun perin viime vuonna vuoden määräajaksi, ja nyt voimassaoloa jatketaan puolellatoista vuodella.
Lain perusteella turvapaikanhakijoiden maahantuloa voidaan estää ja turvapaikkahakemusten vastaanottoa voidaan rajoittaa tilanteessa, jossa Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea. Rajalla toimiva viranomainen saisi käännyttää turvapaikanhakijan jo rajalla tai sen läheisyydessä. Lakia ei ole vielä kertaakaan otettu käyttöön.
Lain vastustajat sanovat, että se on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen. Lain puolustajien mielestä taas muut keinot eivät riitä turvapaikanhakijoiden tuomisen torjumiseksi.
Syksyllä 2023 Suomen itärajalle tuli yli tuhat turvapaikanhakijaa. Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat suljettiin joulukuussa 2023 ja ovat edelleen suljettuina.
