Lakialoitetta työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta ei ehditä käsittelemään kuluvan vaalikauden aikana, sanoo hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.).
– Sote- ja maakuntauudistus ja muut hallituksen esitykset vievät niin paljon aikaa, että kansanedustajien aloitteet jäävät väistämättä käsittelemättä, vaikka siellä on yli sadan allekirjoittajan aloitteitakin, Eerola sanoo Lännen Medialle.
102 kansanedustajan viime syyskuussa jättämä lakialoite esitti saatavuusharkinnan poistamista ulkomaalaislaista. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan käynnistämän aloitteen allekirjoittajina on kansanedustajia kaikista muista puolueista paitsi sinisistä ja perussuomalaisista.
Nykyisin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan henkilön työluvan edellytyksenä on, että sopivaa työntekijää ei löydy Suomesta. Käytännössä työ- ja elinkeinotoimisto asettaa työn julkiseen hakuun ja selvittää, onko tehtävään saatavilla työntekijää Suomesta.
Kansanedustajien mukaan saatavuusharkinta pitäisi poistaa, koska se ei merkittävästi suojele kotimaisia työntekijöitä, vaan johtaa työssäkäyvien käännytyksiin ja yrittäjien vastuuseen selvittää työvoiman saatavuutta.
Keskiviikkona 4. heinäkuuta valmistuneen kyselyn perusteella neljä viidestä ekonomistista on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa. Taloustieteilijöiden kantoja selvittävän Ekonomistikoneen kyselyyn vastasi 39 taloustieteilijää.
Tiedustelulait hidastuskaistalla
Hallituksen kiireellisenä ajamien tiedustelulakien käsittely uhkaa viivästyä ensi vuodelle.
Hallitus pyrki aiemmin saamaan lait nopeutetun perustuslain säätämisen turvin voimaan ensi vuoden alusta alkaen.
Tiedustelulakipakettiin kuuluu lakiesitykset siviilitiedustelusta, sotilastiedustelusta, tiedustelun valvonnasta ja ehdotus perustuslain muuttamisesta. Lakien tavoitteena on hallituksen mukaan ehkäistä terrorismia ja vakoilua.
– Se on iso kysymys, saadaanko tiedustelulakien uudistaminen vietyä läpi tällä vaalikaudella, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo.
Kaikkosen mukaan keskusta pitää kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeänä, että lakipaketti saadaan mahdollisimman nopeasti voimaan.
Useat opposition kansanedustajat ovat hämmästelleet, miksi hallituksen alkuvuonna kiireelliseksi rummuttama uudistus on seissyt paikallaan.
– Vielä helmikuussa hallituksella oli tiedustelulakien kanssa kova kiire, mutta huhtikuussa hallitus siirsi lait soten takia hidastuskaistalle valiokunnissa, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.
Lindtmanin mukaan eduskunnan viimeisestä vuodesta on tulossa soten vuoksi ennätysruuhkainen.
Perustuslakivaliokunta jatkaa tiedustelulakien käsittelyä ensimmäisten lakien joukossa syysistuntokauden alkaessa, puheenjohtaja Annika Lapintie sanoo.
Myöhästynyt tietosuoja-asetus
Toukokuun lopussa voimaan astunutta EU:n tietosuoja-asetusta koskeva kansallinen lainsäädäntö on vielä pahasti kesken.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru arvioi, että tietosuojalain käsittely venyy pitkälle syksyyn. Alun perin sen oli tarkoitus astua voimaan yhtä aikaa EU:n asetuksen kanssa.
Tietosuojalain lisäksi eduskunnassa on käsittelyssä siihen kytkeytyviä lakeja, joissa säädetään vakuutusyhtiöitä ja sosiaaliturvaa koskevasta henkilötietosuojasta. Sillä on vaikutuksensa myös osaan sote-uudistuksen lakipaketista.
– Liitännäislakien kimppuun pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti, oikeusvaltiossa henkilötietosuojaan liittyvien asioiden pitää olla kunnossa, Kiuru sanoo.
Petteri Lindholm