Suomen ei tule hyväksyä EU:n puheenjohtajamaa Unkarin ehdotusta lapsipornon estämismalliksi niin sanottua tunnistamismääräystä koskevilta osin, katsoo eduskunnan suuri valiokunta.
Suuren valiokunnan mukaan Unkarin ehdotuksen ongelmat liittyvät tunnistamismääräystä koskevaan sääntelyyn, jonka nojalla verkkopalveluntarjoajia velvoitettaisiin tunnistamaan ja torjumaan lasten hyväksikäyttöaineistoa.
Suuren valiokunnan mukaan Unkarin kompromissiesitys ei vastaa valiokunnan aiemmin esittämää kantaa hyväksyttävästä neuvottelutuloksesta eikä ota huomioon perustuslakivaliokunnan aikaisempia kannanottoja.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Heikki Auton (kok.) mukaan valtioneuvoston tulee aktiivisesti edistää EU-tasolla sellaista oikeudellista sääntelyä, jolla voidaan saavuttaa nyt käsittelyssä olleen ehdotuksen tavoitteet.
– Suuri valiokunta pitää lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan torjumista ensisijaisen tärkeänä ja katsoo, että ilmiön ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tulee löytää luotettavia ja tehokkaita viestinnän luottamuksellisuuden suojan ja muiden perusoikeuksien kanssa linjassa olevia oikeasuhtaisia keinoja, Autto sanoi suuren valiokunnan tiedotustilaisuudessa.
Suuren valiokunnan päättämä eduskunnan kanta on hallitusta poliittisesti velvoittava linjaus neuvotteluissa EU-tasolla. Valiokunta oli asiassa yksimielinen.
Moitteita oppositiosta
Suuressa valiokunnassa istuvan perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan Unkarin ehdotuksessa on kysymys merkittävästä periaatteellisesta avauksesta, kun se mahdollistaisi ihmisten välisen viestinnän valvonnan.
– Se mitä sillä tässä yhteydessä saavutettaisiin, on asiantuntijalausuntojen mukaan varsin tehotonta eikä suurestikaan puutu siihen ongelmaan, mitä oltaisiin ratkaisemassa huolimatta siitä, että kyseessä on teknisesti ottaen varsin voimakas puuttuminen viestinnän luottamuksellisuuteen, Mäkelä sanoi tiedotustilaisuudessa.
SDP:n Timo Harakka piti tiedotustilaisuudessa hallituksen toimintaa asiassa ongelmallisena. Hänen mukaansa hallitus yritti kävellä asiassa suuren valiokunnan ylitse, vaikka valiokunta oli vain vuosi sitten ilmaissut kielteisen kantansa Unkarin ehdotukseen ja vaikka perustuslakivaliokunta oli tukenut suurta valiokuntaa.
– Tästä on valitettavasti tullut tälle hallitukselle tapa, että pyritään sivuuttamaan parlamentaarinen päätöksenteko, Harakka moitti.
Myös keskustan Jouni Ovaska piti nyt nähtyä prosessia epäonnistuneena. Ovaska toimii puheenjohtajana eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa, jonka asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että pahimmassa tapauksessa Unkarin ehdotus voisi johtaa ihmisten välisen viestinnän massavalvontaan.
– Tätä voi myöskin verrata tilanteeseen, että joku höyrystää ja avaa kirjepostin ja laittaa sen takaisin kiinni ja kirje jatkaa matkaa. Tällainen ei suomalaiseen yhteiskuntaan sovi, Ovaska painotti.
"Iljettäviä rikoksia"
Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan lapsiin kohdistuvat väkivaltarikokset ovat iljettäviä. Hänen mukaansa suuri valiokunta otti kuitenkin asiassa ainoan oikean kannan, sillä Unkarin esityksessä oli useita perusoikeuksiin liittyviä ongelmia.
– Nyt neuvotteluita on jatkettava ja työtä on jatkettava, jotta mahdollisimman nopeasti saadaan EU-tasoinen oikeudellinen kehikko sille, että voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä, torjua ja puuttua lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan verkossa, Virta sanoi.
Vasemmistoliiton Mai Kivelän mukaan Unkarin esitystä ei voi hyväksyä, sillä se mahdollistaisi eurooppalaisten ihmisten hyvin laajamittaisen massavalvonnan ja puuttumisen heidän perusoikeuksiinsa.
Myös Kivelä näki, että hallitus yritti asian käsittelyssä kävellä eduskunnan ylitse.
– Pidän myös hieman nolona sitä, että hallituksen ministerit puolustelivat tätä voimakkaasti käsittelyn aikana. Nyt olemme tuloksessa, jossa tämä kanta on käytännössä muuttunut täysin eduskunnassa, Kivelä sanoi.
