Eduskunnan energiaremonttiryhmä esittää, että Suomeen perustettaisiin päästökauppatuloilla rahoitettu "vähähiilirahasto".
Rahasto tukisi tutkimusta ja kehitystä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Nyt tämänkaltainen julkinen rahoitus nojaa enimmäkseen valtion budjettivaroihin.
– Rahastomalli olisi pitkäjänteisempi. Sen hallinnossa voisi olla johtavia virkamiehiä, mutta myös huippututkijoita ja elinkeinoelämän edustajia, kuvailee energiaremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok).
Eri puolueiden kansanedustajista koostuva energiaremonttiryhmä haluaa kotimaiset yritykset etunojassa markkinoille, jotka syntyvät päästöjen vähentämisestä. Se loisi uusia työpaikkoja ja vientituloja.
Ryhmä on saanut myös elinkeinoelämän johtoa rahastoajatuksen tueksi. Elintarvikeyhtiö Raision toimitusjohtaja Matti Rihko pitää rahastorahoitusta ennustettavampana kuin nykymallia, jossa vaikkapa yksittäinen vaalitulos voi heijastua rahoitukseen.
– Tutkimus- ja kehityshanke voi kestää kymmenen vuotta, Rihko huomauttaa.
Kokonaan äänestäjien tahtoa ei ole tarkoitus ohittaa.
– Poliittiset päätöksentekijät olisivat mukana rahaston hallinnossa, Rihko muistuttaa.
Raisio kuuluu Rihkon mukaan edelläkävijöihin. Hän kertoo, että yhtiö on saanut esimerkiksi maitoketjussa nipistettyä kasvihuonekaasujen päästöjä kymmenesosalla tutkimalla pitkäjänteisesti eläinten rehua ja terveyttä.
Rihkon mielestä uusi kotimainen yritysekosysteemi voisi syntyä vaikkapa peltobiomassan ilmastotehokkaan kasvattamisen ympärille.
– Suomessa on poikkeuksellisen hyvä peltopaikkatietojärjestelmä, mutta sen kehittäminen ei ole yhden tai kahden vuoden asia. Näyttäisi, että uuden rahaston kaltainen rahoitusmalli olisi siinä toimiva.
Jaskarin mielestä kotimaiset cleantech-yritykset kaipaisivat läpimurtoja, "game changereita". Hän nostaa esimerkiksi Nesteen uusiutuvat polttoaineet, joiden vuosia kestäneeseen kehitykseen käytettiin myös julkista rahaa. Nyt ne ovat Nesteelle yhtä tärkeää liiketoimintaa kuin perinteinen öljynjalostus.
Jaskari muistuttaa, ettei päästöjen vähentämiseen liittyvä liiketoiminta ole vain teknologiayritysten pelikenttää.
– Kyse on entistä enemmän myös konsepteista. Jos Suomeen esimerkiksi hankitaan 300 000 sähköautoa, voisivatko niiden akut tarjota joustavasti säätövoimaa verkkoon, kun sähkön hinta nousee?
EU:n päästökaupan sääntöjen perusteella puolet päästökauppatuloista voi käyttää ilmasto- ja energiatarkoituksiin. Suomessa rahoja on käytetty ilmaston lisäksi kehitysyhteistyöhön.
Viime vuonna päästöoikeuksien huutokauppa tuotti valtiolle yli 90 miljoonaa euroa, mutta summan odotetaan nousevan, kun ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee ja päästökaupan muut uudistukset alkavat vaikuttaa.
Hallitus aikoo ohjata päästökauppatuloja teollisuudelle, jolle päästökauppa aiheuttaa kustannuksia, jotta teollisuus ei siirtyisi maihin, joissa saastuttaminen on halvempaa. Suunnitelmaa on arvosteltu, sillä kriitikoiden mielestä uusi tuki vesittää koko päästökaupan idean.
HENRIPEKKA KALLIO/LÄNNEN MEDIA
