Lukijalta
Mielipidekirjoitus

E-P:n pa­hoin­voin­ti­alue – Onko mitään pe­las­tet­ta­vis­sa?

Hyvinvointialueet aloittivat Suomessa vuoden 2023 alusta, vaikka asiantuntijatahot varoittelivat, että rahoitusmallissa on valuvikoja. Oli selvää, että korjaussarjoja malliin tarvitaan, vaikka jotkut tahot vaativatkin alueille työrauhaa.

Viime hallitus päästi siis käsistään vajavaisen soten, eikä nykyinen hallitus ole tehnyt korjausta. Vuodesta 2023 tähän vuoteen valtion rahoitusta soteen on lisätty noin 4 miljardia euroa jälkikäteistarkistuksiin, indeksikorotuksiin ja palvelutarpeen kasvuun. Samalla on tehty säästöjä ja lakimuutoksia, joiden säästövaikutukset on vähennetty HVA-rahoituksen kasvusta.

Alijäämien kattamisvelvoitteeseen olisi pitänyt tehdä muutoksia heti alkuun, koska nähtiin, etteivät hyvat kykene aikatauluun. Sillä muutoksella olisi saatu vähän paremmat lähtökohdat toteuttaa uudistusta palvelurakenteineen kaikkineen.

Rahoitusvajetta ei ratkaista kestävästi kartalta ja säästöpapereista perustaso yliviivaamalla!

Valtionvarainministeriön päätöksellä Etelä-Pohjanmaan hyva on nyt arviointimenettelyssä, koska emme ole saaneet sopeutettua talouttamme eikä alueemme kyennyt vähentämään alijäämiä rahoituslain asettamaan tahtiin.

Arviointimenettelyn tarkoituksena on saada talous tasapainoon ja säilyttää hyvan kyky turvata lakisääteiset palvelut. Talouden tasapaino on tärkeää, mutta se ei tarkoita, että tässä ahdingossa unohdetaan alueelliset palveluntarpeet ja vaikuttavuus, jotka tuntuvat arviointiryhmän ehdotuksessa unohtuneen. Rahoitusvajetta ei ratkaista kestävästi kartalta ja säästöpapereista perustaso yliviivaamalla!

Jos lähipalvelut karkaavat Seinäjoelle, eivät liikkuvat palvelut, digipalvelut ja kotisairaanhoito mitenkään vastaa keskittämisestä tulevaan aukkoon.

Alueellamme on puutteellinen julkinen liikenne, eikä jokaisella ole autoa, eikä mahdollisuutta tai kykyä ajaa autoa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että varsinkaan ikäihmisten palvelut ja lastenneuvolat keskitetään, vaan vähintään sote-asema täytyy Ilmajoella olla.

Ainoastaan siten pystytään vastaamaan palvelutarpeeseen, ennaltaehkäisyyn ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Koko sote-uudistuksen tavoite oli ja toivottavasti on edelleen, että perustaso ja ennaltaehkäisy vahvistuvat, jolloin tulee säästöjä erikoissairaanhoitoon.

Erikoistason palveluja ihmiset tarvitsevat harvemmin. Täytyisikin laskea, tarvitseeko joka sairaalassa olla niin monia erikoistason palveluja kuin nyt, vai voisiko jotain keskittää? Ymmärrän toki, että leikkaussalivalmius on ehto sille, että synnytykset voi sairaalassa pysyä, mutta varmasti joitain erikoistumisia voitaisiin tehdä.

Toinen säästökohde löytyy hallinnosta. Tarvitsemmeko todella 21 hyvinvointialuetta? Aluevaltuutettuja on Suomessa 1 379, kun kansanedustajia on vain 200. Entä tarvitseeko jokainen hyvinvointialue lukuisat, kovapalkkaiset johtajat ja poliittiset ryhmärahat?

Tarvitaan konkreettisia toimia ja ehdotuksia, ettei lainsäädännön vaatimuksia, hoidon vaikuttavuutta ja jatkuvuutta varsinkaan ikäihmisten, lasten ja nuorten perustason palveluiden kohdalla unohdeta!

Helena RahkolaKH:n 2.vpj., E-P:n vara-aluevaltuutettu (ps.), Ilmajoki