Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelä esitys ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä kolmesta vuodesta kahteen on käynnistänyt keskustelun opintojen sisällöstä ja niiden toteuttamisesta. Niemelä arveli Ylen viime perjantain haastattelussa lyhentämisen tuovan jopa sadan miljoonan euron säästöt jo siinä tapauksessa, että 40 prosenttia suoritettavista tutkinnoista saadaan valmiiksi vuotta nykyistä nopeammin.
Niin opetusministeri Li Andersson (vas.), osa tutkijoista kuin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenekin tyrmäsivät Niemelän ajatukset. Ammatillisesta koulutuksesta tehtiin kolmevuotinen parisenkymmentä vuotta sitten, ja tarkoituksena oli parantaa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuutta jatkaa opintojaan korkeakoulussa.
Yliopisto-opintoihin saakka ammattikoulupohjalta jatkaa vain harva, kun taas ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jo noin puolet tulee ammattikouluista. Heille yleissivistävät aineet, kuten vieraat kielet, äidinkieli ja matematiikka, ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Juuri näiden aineiden opetusta ministeriön budjettipäällikkö olisi valmis supistamaan. Toki siten, että korkeakouluopintoihin ammattikoulun jälkeen tähtäävä voisi halutessaan pidentää opintojaan kolmannella vuodella, jonka aikana keskityttäisiin yleissivistäviin aineisiin.
Näinköhän peruskouluaan päättelevä 16-vuotias tulevia opintojaan suunnittelisi? Todennäköisempää on, että vapaaehtoiset yleissivistävät opinnot jäisivät useimmilta suorittamatta. Samalla hankaloituisi pääsy jatko-opintoihin.
Ammatillisessa koulutuksessa ja etenkin sen toteuttamisessa on nykyisellään sekä tarkistamisen että etenkin tiivistämisen varaa. Mikäli opetusta on tarjolla kolmena päivänä viikossa, ja muun ajan nuori lähinnä kuluttaa aikaa, on koulutuksen järjestäjän katsottava peiliin.
Tiivistämällä saadaan opintoaikoja lyhenemään ja euroja säästymään. Motivaatio opintoihin ja valmistumiseen kasvaa myös oppisopimuskoulutusta joustavoittamalla.
Unohtaa ei sovi sitäkään, että jo nyt ammatilliset opinnot pystyy suorittamaan alle kolmessa vuodessa. Aiempaa osaamistaan on mahdollista hyödyntää opinnoissa, ja lyhentää näin opiskeluaikaansa.
Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut alle OECD-maiden keskitason. Tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrää ei saa tarkoittaa sitä, että perusduunarien koulutus- ja sivistystasoa lasketaan. Jo yhteiskuntarauhankin takia on tärkeää, ettei Suomeen tietoisesti rakenneta uutta luokkayhteiskuntaa.
Yhteiskunta monimutkaistuu nopeasti, teknologia vaatii moniosaamista ja kansainvälistyvä yritysmaailma kielitaitoa. Sorvin toisella puolen tai jopa esimiehenä on yhä useammin henkilö, joka ei puhu suomea. Ammatillisen opetuksen on tarjottava valmistuvalle mahdollisuus selvitä työssään muuttuvassa maailmassa ja työelämässä.
Perussuomalaiset ovat ajaneet ammattitutkinnon lyhentämistä kahteen vuoteen. Koulutusleikkauksista ei vaalien alla puhuttu, mutta hallitusohjelmaa tehtäessä ne varmasti nousevat esiin.
Hallitustunnustelijana toimiva Petteri Orpo (kok.) muistutti tiedotustilaisuudessa tiistaina, että mikäli koulutuksen kesto ja ajatus muuttuvat, on sitä tarkasteltava kriittisesti. Mahdollisuus jatkaa korkeakoulussa on oltava jokaisella.
Opiskeluaikojen lyhentämistä tärkeämpää on päästä eroon nykyisestä tyhjäkäynnistä. Helpoista leikkauksista kun voi koitua iso lasku tulevaisuudessa.