Digiasiointi tuo riskejä muun muassa iäkkäille. Digitalisaation edetessä osa iäkkäästä väestöstä uhkaa syrjäytyä.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo arvioi, että Suomessa asuu yli puoli miljoonaa vanhuuseläkeiän ylittänyttä, joiden digivalmiudet eivät riitä itsenäiseen digitaaliseen asiointiin.
Topon mukaan digitalisaation iäkkäille aiheuttamien ongelmien ratkaisu pitäisi nostaa näkyvästi maamme seuraavan hallituksen asialistalle.
Tilanne huolestuttaa, koska digitalisaatio on edennyt nopeasti, ja merkittävä osa palveluista on siirtynyt digitaalisiksi.
Moni jättää palvelut käyttämättä tai itselleen kuuluvat etuudet hankkimatta, koska taidot eivät riitä asioiden hoitamiseen.
Digitaalisten palvelujen ulkopuolelle jäävät usein ne ikäihmiset, joiden koulutus- ja tulotaso ovat matalia ja joilla on heikko terveydentila ja toimintakyky.
Ikä, kognitiivisten taitojen heikkeneminen ja muistisairaudet eivät yksin hidasta digikäytön oppimista. Kosketusnäytön käyttö ei välttämättä onnistu enää ikääntyneen kuivuneilla sormenpäillä.
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on kirjaus ikäihmisten digitaidoista ja digitaidottomien asian edistämisestä, mutta käytäntöön kirjaukset eivät ole kunnolla edenneet.
Samanaikaisesti moni hyvinvointialue suunnittelee talouspaineissaan digipalvelujen lisäämistä esimerkiksi vanhusten kotihoidossa. Se tarkoittaisi kasvokkaisten tapaamisten vähenemistä entisestään.
Suomi on rakennettu vauhdilla maaksi, jossa tiedonsaanti, lääkäriajan tai laboratoriokokeen näytteen oton varaaminen, junalippujen hankkiminen, parkkimaksut, pankkiasiointi, verottajan luona asioiminen, monet muut viranomaispalvelut ja jopa liikkuminen edellyttävät digiosaamista.
Digisyrjäytyminen uhkaa myös meillä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla etenkin heitä, joilta puuttuvat riittävät laitteet, verkkoyhteydet tai digitaaliset valmiudet.
Digisyrjäytyminen on iso haaste erityisesti maaseutualueilla, joissa puutteelliset digivalmiudet vaikeuttavat arjen peruspalvelujen hoitamista. Tilannetta pahentavat pitkät välimatkat ja harva asutus.
Digitaaliset palvelut helpottavat monien ihmisten arkea, mutta niistä ei saa tulla uusia muureja, jotka sulkevat ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Kaikki eivät halua tai pysty hoitamaan asioitaan digitaalisesti edes tuen avulla. Digituki ei yksin riitä, jos rinnalla ei ole vaihtoehtoisia asiointitapoja.
Edelleen tarvitaan mahdollisuutta asioida kasvatusten tai puhelimitse aidosti saavutettavana palveluna.
Yhdenvertaisuus palveluissa asioinnissa ei synny itsestään, vaan se on rakennettava ihmisten tarpeista käsin.