Isoäitini kuoli 2000-luvun alussa yli 90-vuotiaana.
Hän asui kotonaan niin pitkään kuin pystyi, vaikka sairasti vaikeaa nivelreumaa. Se oli mahdollista kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että samassa taloudessa asui hänen iäkäs sisarensa. Toiseksi siksi, että työelämässä vielä ollut äitini otti kantaakseen hoivavastuun.
Järjestelmä toimi yllättävän tehokkaasti. Sisko kävi ruokaostoksilla lähikaupassa, koska rollaattoriin tukeutuneesta ja lopulta pyörätuoliin sidotusta isoäidistäni ei siihen enää ollut.
Kesällä on aikaa lukea!
Nappaa I-P Digin ensimmäiset _2 kk 9,90 €_
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Pelit ja koulutukset
Tilaajaedut