Vaasalaisen Juha Kauppisen olohuoneessa on suuri dialyysikone, jolla hän puhdistaa verensä 4–5 kertaa viikossa.
Hän sairastaa harvinaista SLE-reumasairautta eivätkä hänen munuaisensa toimi.
Kauppiselle on tehty kolme munuaisensiirtoa. Ensimmäinen hänen saamansa munuainen ei toiminut, seuraava toimi puolitoista vuotta ja kolmas 25 vuotta.
Nyt hän jonottaa munuaisensiirtoon. Sinä aikana dialyysikone hoitaa hänen munuaistensa tehtävät. Kone kierrättää ihmisen verta niin, että palauttaa sen takaisin puhdistettuna keinomunuaisen kautta.
Kauppinen aloitti dialyysihoidot Vaasan keskussairaalassa yli vuosi sitten ja siirtyi tekemään niitä kotonaan vuodenvaihteessa. Kotona tehtävä dialyysihoito säästää yhteiskunnan rahaa ja potilaan aikaa. Lisäksi potilas voi itse valita, milloin tekee hoitonsa.
Ennen kuin Kauppinen siirtyi tekemään hoidot kotonaan, hän harjoitteli koneen valmistelua ja itsensä pistämistä useita kuukausia.
– Ensin mietin, uskallanko pistää, mutta se meni näppärästi. En paljon aristellut, kun pistin ensimmäisen kerran, hän kertoo.
Kotona koneesta vedettiin vesiletkut vessaan. Veden täytyy olla hyvälaatuista, joten Kauppinen ottaa siitä välillä näytteitä ja vie sairaalaan.
Sairaalassa dialyysihoito kesti kolme kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Kotonaan Kauppinen voi tehdä hoitoja useammin kuin sairaalassa, mutta tunnin lyhyempinä.
– Kotona on paljon viihtyisämpää. Voin katsoa televisiota, kuunnella musiikkia tai käyttää läppäriä samalla. Sairaalassa on televisio, mutta kotona on enemmän kanavia ja pystyy katsomaan leffaa.
Nyt hän voi käydä normaalisti töissä tulostajana ja harrastaa jääkiekkoerotuomaritoimintaa.
– Olen todella tyytyväinen. Sairaalassa käyminen kävisi puolipäivätöistä. Nyt kun tulen töistä, pystyn käymään pyörälenkillä ja sitten kiinnitän itseni koneeseen.
– (Potilaiden oma hoito) on lisääntynyt viime vuosina. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että vanhuksia kannustetaan asumaan kotona, Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen kertoo.
Oma hoito tarkoittaa tässä sellaista hoitoa, jonka ammattilaiset ovat opettaneet potilaalle.
Sen sijaan kehittämispäällikkö Ritva Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ei usko omien hoitotoimien lisääntyneen ainakaan säästöjen vuoksi. Potilaan omatoimisuuteen pyritään kuitenkin yhä enemmän.
– Usein se on potilaan kannalta parempi vaihtoehto, eikä tarkoitus ole niinkään tehostaa, Salmi sanoo.
Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka paljon potilaat hoitavat itseään kotona. Se lisääntynee tulevaisuudessa säästämisen ja väestön vanhenemisen vuoksi.
Jos potilas pystyy hoitamaan itseään kotona, vastaanotoilla jää enemmän aikaa niille potilaille, jotka sitä todella tarvitsevat, sanoo Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Markku Sirviö.
Kauppinen asettelee koneen letkuja näppärästi. Dialyysikoneen virittely kestää 15–20 minuuttia.
Sitten hän mittaa painonsa, tuo pöydälle kinkulla ja kurkulla päällystettyjä voileipiä, appelsiiniviipaleita ja juotavaa.
– Tuodaan ruuat tähän, jos tulee nälkä. Eihän tästä pääse minnekään.
Hän desinfioi vasemman kätensä ja poistaa siitä ruvet, koska samojen pistoskohtien kautta on helppoa työntää neulat suoneen.
Kun kaikki on valmista, hän istuu nojatuoliin ja kone tekee munuaisten työn eli puhdistaa hoidon aikana noin 55 litraa verta, noin lasillisen minuutissa. Jälkeenpäin häntä ei edes väsytä, vaan olo on ihan normaali.
TIINA JUUJÄRVI