Työuupumukselle pitäisi saada oma lääketieteellinen diagnoosi, jotta työstä johtuva uupumus otettaisiin työpaikoilla tosissaan, sanoo työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka.
Hänen mukaansa on outoa, että työuupumuksen kohdalla sairausloman syitä on haettava muista asioista, kuten masennuksesta tai fyysisistä sairauksista.
– On hassua, että työuupumukselle pitää löytää jokin toinen diagnoosi, vaikka oireet johtuvat työstä. Totta kai työuupumuksen diagnosointi olisi järkevää.
Kun työuupumukselle ei ole omaa diagnoosia riskinä on se, ettei työuupumusta aiheuttavia tekijöitä korjata työpaikoilla.
Silloin työuupumuksesta tulee helposti pelkästään yksilön oma asia, vaikka työturvallisuuslain mukaan työpaikoilla on puututtava siihen, jos työ kuormittaa liikaa.
– Sairausdiagnoosin myötä työpaikoilla käytäisiin enemmän keskustelua siitä, mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Eihän nämä ongelmat poistu sairauslomalla, jos syihin ei tartuta.
Kansainvälisissä sairausluokituksissa työuupumusta ei määritellä sairaudeksi, mutta työuupumuksen tiedetään aiheuttavan niin fyysisiä kuin psyykkisiä sairauksia, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta.
Siksi esimerkiksi sairauslomatapauksissa työuupumus ei voi olla ensisijainen syy, miksi lääkäri kirjoittaa sairauslomalapun asiakkaalleen.
– Työuupumus voi olla lisädiagnoosi, mutta ensisijaisena diagnoosina se ei ole sairauspäivärahaperuste, ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kelasta sanoo.
Marja-Liisa Manka korostaa sitä, että nykyisin työuupumus voidaan tunnistaa työterveyslääkärin vastaanotolla, sillä siellä tämän asian kanssa painitaan päivittäin.
– Työterveyshuollon käytössä on useitakin mittareita ja analyyseja, joilla työuupumus voidaan tunnistaa ja selvittää, vaikka jokainen ihminen reagoi asiaan eri tavoin. Ongelma on se, että työuupumus koetaan edelleen häpeällisenä asiana, josta puhuminen on vaikeaa, hän sanoo.
Tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta sanoo, että työuupumusdiagnoosin puuttuminen nousee alan keskusteluun säännöllisesti.
– Se on hyvä kysymys, ja sitä on pyöritetty vuosia, miksi työuupumukselle ei ole omaa diagnoosia. Perustelut ovat usein se, että diagnosoidut sairaudet ovat kliinisiä sairauksia, joiden kriteereistä on sovittu kansainvälisesti.
Virtasen mukaan työuupumuksen luokittelu sairaudeksi edistäisi sitä, että työpaikoilla olisi pakko muuttaa olosuhteita, jotta työuupumusta aiheuttavat tekijät vähenisi.
– Jos työuupumus olisi diagnosoitu, silloin työpaikalla tehtäisiin oikeasti muutoksia, jotta työuupumuksen kokeneet ihmiset voisivat palata takaisin töihin. Olemme jo vuosia rummuttaneet sitä, että työpaikalla on muutettava olosuhteita, ei vain hoidettava seurauksia, hän sanoo.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) nosti työuupumukseen liittyvät asiat esille Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa.
Lindström on itse korostanut sitä, että hän jäi sairauslomalle nimenomaan fyysisten sairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen ja korkean verenpaineen vuoksi. Nyt ministeri tekee elämäntapamuutosta ruokavalion, levon ja liikunnan avulla.
Mankan mukaan tutkimustiedon perusteella on selvää, että pitkään jatkuneen työstressin ja kakkostyypin diabeteksen välillä on yhteys.
– Pitkäkestoisen stressin, diabeteksen ja sydänsairauksien välillä on löydetty isoissa tutkimuksissa yhteys. Stressi rasittaa sydäntä ja samalla stressi vaatii energiaa, jolloin tarvitaan enemmän insuliinia. Nämä ovat hirvittävän isoja kansantaloudellisia asioita, mutta edelleen on turvallisempaa sanoa sairastavansa diabetesta kuin ettei jaksa isoa työmäärää, Manka sanoo.
Minna Akimo