Eteläpohjalainen identiteetti, asutus ja politiikka ovat aina perustuneet vahvasti desentraliseen aatteeseen, joka tarkoittaa vallan ja palveluiden hajauttamista keskittämisen sijaan.
Eteläpohjalainen jokivarsien asutus perustui malliin, jossa jokaisella oli oma tilansa ja rauhansa, eikä se vahvan nuorisoseuraliikkeen ansiosta johtanut yhteisöllisyyden katoamiseen. Nykypäivänäkin voimme havaita vahvoja ja yhtenäisiä kyläyhteisöjä.
Desentralismi elää ja toimii täällä pohjalaisten keskuudessa. Se on osa sukupolvien ketjua ja on niin syvällä sieluissamme, että monet kaupungeissa oppia hakemassa käyneet nuoret valitsevat loppuelämän asuinsijansa sen perusteella.
Monet virkamiesesitykset ja säästölaskelmat ovat tappamassa desentralismia kuin kulovalkea. Samalla ne ovat nakertamassa eteläpohjalaista sielunmaisemaa ja maakunnan tulevaisuutta.
Jos eteläpohjalaiset omilla päätöksillään tukahduttavat itsensä, identiteettinsä ja historiansa, eteläpohjalaisuuden piirteitä haihtuu kadonneen historian kauniille lehdille.
Tehtävämme on toimia yhdessä siten, että eteläpohjalaisuus kaikkine piirteineen ja vivahteikkaine kylä- ja pitäjäidentiteetteineen säilyy. Meidän ei tarvitse teille, hyvät eteläpohjalaiset, luetella, miksi näin on hyvä. Kaikki tietävät niin olevan kaikkein paras.
Seinäjoki säilyttää kyläkoulunsa. Vaikka paperinpyörittelijät ovat osoittaneet minkälaisia laskelmia, sielumme ei kuole.
Lapualla taistelu on tuimaa ja tulee päättymään hyvin, otaksumme.
Mutta onko Ilmajoki luopumassa kyläkoulujen myötä desentralistisesta otteestaan, josta se on ollut tunnettu vuosisatojen ajan? Antaako yhtenä Suomen väkevimmistä maaseutukunnista tunnettu Ilmajoki signaalin koko Suomelle: Nyt on aika luopua historiasta, identiteetistä, luopua sielusta?
Kyläkoulujen sopivuudesta lapsille ei tarvitse paasata pitkään. Eri-ikäiset lapset pitävät huolta toisistaan, ja ketään ei jätetä yksin. Vahva kyläyhteisö kantaa ja antaa jämerän identiteetin lapselle, joka juurtuu osaksi vuosisatojen ketjua. Se on kaunista, se on eteläpohjalaista.