Datakeskuksista on tulossa merkittävä teollisuudenala Suomessa. Niitä houkutellaan kuntiin vihreän energian ja viileän ilmaston ansiosta.
Kunnille ja maakuntiin datakeskukset tuovat parhaimmillaan miljoonainvestointeja, uusia työpaikkoja, jalostusarvoa sekä kaukolämpöverkkoon soveltuvaa hukkalämpöä.
Keskusten haasteina on massiivinen sähkönkulutus ja uhkaava sähkön hinnan nousu, kalliit varavoimajärjestelmien investoinnit, verotulojen valuminen ulkomaille sekä maankäytön rajoitteet.
Kuntalaisten mieltä huolestuttavat sähkön riittävyys pitkällä aikajänteellä, sähkön hinnan kallistuminen ja tavallisten veronmaksajien maksettavaksi kaatuvat kustannukset. Kaupunkien valtuutettujen tulisikin vaatia oman kuntansa datakeskussuunnitelmista pitkän aikajänteen puolueettomat riski- ja vaikutustenarvioinnit.
Datakeskuksia myydään kunnille onnistuneilla maakaupoilla, tontin vuokratuotoilla tai kiinteistöverotuloilla, sähkön siirtokustannusten pienenemisen toivossa tavallisille kuluttajille ja uusien työpaikkojen syntymisenä.
Lisäksi tulevat mahdolliset sopimukset infrastruktuurin kanssa. Hukkalämmön hyödyntämisen on sanottu olevan suuri etu, jolla saadaan halpaa energiaa.
Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa Suomessa moninkertaiseksi lähivuosina. Ne kannattelevat rakennusalaa tässä taloustilanteessa, eikä niiden työllistävää merkitystä tule väheksyä. Jokainen työpaikka on arvokas, ja datakeskusten kotimaisuusaste on kasvussa.
Datakeskusteollisuuden mukaan keskukset kuluttavat kaikesta sähköstä 5–6 prosenttia vuonna 2030. Viime vuoden lopussa datakeskusten sähkönkulutus oli 2,3 prosenttia. Menossa olevan kasvuboomin aikana arvio osoittautunee liian maltilliseksi. Tällä hetkellä Suomeen on rakenteilla 18 suurta datakeskusta. Määrä kasvaa nopeasti.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin johtavan asiantuntijan Risto Kuusen mukaan Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa puhtaan ja edullisen sähkön tuotantoa, muun muassa maatuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Tämä vihreän siirtymän mukainen tuotanto on välttämätöntä.
Koska tämä vaihteleva tuotanto ja datakeskusten sähkönkulutus eivät aina ajoitu samaan ajankohtaan, on tärkeää, että on myös sähkövarastoja ja säätövoimaa, kuten vesivoimalat, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ja moottorivoimalat.
Uusiutuvien energiamuotojen tehokas käyttöönotto auttaa tuottamaan datakeskusten tarvitsemaa lisäsähköä. Ydinvoimalainvestoinnit eivät ole riittävän nopeita, ja niiden tuotantokustannukset ovat korkeat.
Kansanedustaja Heikki Westman (kok.) ehdottaa, että Suomessa datakeskuksille tulisi asettaa tiukat ehdot. Jos keskuksille ei aseteta ehtoja, ne eivät välttämättä rahoita uutta sähköntuotantoa, eivätkä tasapainota sähköjärjestelmää.
Sähkön hinta saattaisi nousta rajusti ja aiheuttaa ongelmia sekä kuluttajille että sähköistyvän teollisuuden kilpailukyvylle.
Sähkö ei Suomesta lopu, mutta kuntalaisen huoli sähkön riittävyydestä kaikissa tilanteissa on perusteltu. Siksi datakeskusten kunnollinen, kuntakohtainen riski- ja vaikutusten arviointi ja varautuminen tulevaan on erittäin tärkeää.