Syyrian sota ja äskettäin tuhottu Aleppon kaupunki toivat mieleen Syyrian tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Mamdoch Kachlanin. Tutustuin miellyttävään ja seuralliseen mieheen vuosina 1995 ja 2005, jolloin hänellä oli kuvataidenäyttely Seinäjoen taidehallilla.
Kachlan syntyi Damaskoksessa vuonna 1929. Hän opiskeli kuvataidetta Roomassa ja on järjestänyt kymmeniä näyttelyitä eri puolilla maailmaa ja erityisesti arabimaissa.
Suomeen Kachlanin toi ensin maailmanmatkaaja ja taiteilija Osmo Visuri (1927- 2013) ja myöhemmin seinäjokelainen Syyriassa työskennellyt pariskunta Tuulikki ja Sampo Päällysaho.
Mamdouch Kachlanin kanssa pääsi nopeasti samalle aaltopituudelle. Hän kuvasi puheissaan ja teoksissaan kotikaupunkiaan ja sen asukkaita lämmöllä ja rakkaudella.
Taiteilijan maalauksissa Damaskos hehkuu sadunomaisissa väreissä. Naivistiseen ja hieman kubistiseen tyyliin sommitelluissa kuvissa väki ahertaa arkisissa askareissaan. Moniväriset talot ovat limittäin, lomittain ja päällekkäin.
"Damaskoksessa asutaan lämmöllä lähekkäin," Kachlan selitti.
Näkymät eivät ole realistisia, vaan taiteilijan sielun silmin ja mielen väriasteikolla toteutettuja. Maalauksensa taiteilija kertoi tekevänsä paikan päällä, kotikaupunkinsa kaduilla maalaten.
Äitiyden kuvaaminen on Kachlanille erityisen tärkeää. Hänen maalauksissaan naiset ovat reilusti raskaana kantaen ties kuinka monetta lastaan.
Seinäjoen näyttelyssä oli mukana pieni alastontutkielmakin. Ihmettelin, kuinka islamilaisessa maassa saa kuvata tällaista.
"Syyriassa ei ole fundamentalismia. Ajattelemme loogisesti ja realistisesti. Meillä on ikivanha kulttuuri takanamme," taiteilija määritteli.
Nykyään tiedämme, että Syyriastakin voi löytyä fundamentalismia ja vaikka minkälaisia muitakin ismejä.
Aleppon 13 000 vuoden mittainen historia ei estänyt Al Assadin joukkoja pistämästä Unescon maailmanperintöluetteloon listattua ”Syyrian jalokiveä” maan tasalle.
Mamdoch Kachlanista en ole kuullut vuosiin. Pian jälkimmäisen Seinäjoen-näyttelyn jälkeen silloisesta Suomen Damaskoksen suurlähetystöstä pyydettiin näyttelystä tekemääni juttua liitettäväksi Kachlanista tekeillä olevaan kirjaan. Suostuin toki ja postitin artikkelin.
Lähetin muutaman kerran lähetystöön ja taiteilijalle sähköpostia, jossa pyysin vaatimattomasti teoksesta kappaletta itselleni. Olisihan ollut mukavaa nähdä tekstinsä painettuna arabiankielisin kirjaimin. Mutta mitään ei ole kuulunut.
Kachlan kertoi tarvitsevansa silloin tällöin poliisisuojelua maalatessaan Damaskoksen kaduilla.
Tosin hän puhui vain uteliaitten turistien häätämisestä, mutta aavistin kohteliaan puheen taakse kätkettyjä jännitteitä.
Kuukkelihakukaan ei anna Kachlanista tuloksia. Kansainvälisestä taidekaupasta löytyy muutama Kachlanin myynnissä oleva teos ja osoitetieto, joka menee Yhdysvaltojen Pennsylvaniaan.
Ehkä lahjakas taiteilija on muuttanut sekasortoisesta kotimaastaan muualle tai sitten hänet on tuoni korjannut. Olisihan miehellä jo ikääkin, jos eläisi.
RAIMO HAUTANEN
Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko