Coloradon osavaltion korkeimman oikeuden päätös Donald Trumpin vaalikelpoisuutta vastaan on historiallisen uusi ja sen seurauksia on vaikea ennustaa, sanoo professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Hänen mukaansa on kuitenkin lähes varmaa, että Yhdysvaltain korkein oikeus joutuu ottamaan päätöksen käsittelyyn.
Pelkkä demokraattien hallitseman Coloradon päätöksen jääminen voimaan ei Trumpin presidenttihaaveita romuta, mutta liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksellä olisi jo laajempia seurauksia.
– Jos se olisi samansuuntainen (kuin Coloradossa), niin sitten sillä alkaa olla vaikutusta. Sen jälkeen tulisi varmasti sellainen lumipalloefekti, Heiskanen kuvailee.
Odotuksia korkeimman oikeuden asettumisesta Coloradon kannalle laskee kuitenkin se, että tuomioistuimen tuomarien enemmistö on Trumpin nimitysten jäljiltä konservatiiveja. Heiskasen mukaan on myös vaikea arvioida, paljonko Coloradon tuomioistuimen päätöksessä painoi se, että kyse oli nimenomaan Trumpista eikä jostain muusta ehdokkaasta.
Guardian-lehden haastatteleman oikeustieteen professorin Richard Friedmanin mukaan vielä ei tiedetä sitäkään, tekeekö korkein oikeus mahdollisen päätöksen vain koskien Coloradoa vai koko liittovaltiota.
Yhden äänen enemmistöllä
Coloradon korkein oikeus perusteli tiistaina paikallista aikaa tiukasti äänin 4–3 syntynyttä päätöstään perustuslain 14. lisäyksen pykälällä, jonka mukaan perustuslain vastaiseen kapinaan osallisia ei voida valita julkisiin virkoihin Yhdysvalloissa, mikäli he ovat aiemmin antaneet virkaan astuessaan lupauksen perustuslain puolustamisesta.
Päätös kumosi Denverin piirioikeuden aiemman päätöksen, jossa todettiin, ettei lisäys koske maan presidenttejä, sillä lisäyksen pykälässä ei mainita erikseen presidenttiä. Denveriläisoikeus oli todennut samassa päätöksessä, että todisteet viittaavat selkeästi Trumpin olleen osallisena perustuslain pykälässä mainitun kaltaiseen kapinaan.
– Tiedämme edessämme olevien kysymysten merkityksen ja painon. Tiedämme myös velvollisuutemme lain tulkitsemiseen ilman pelkoa ja suosimista, Coloradon korkein oikeus totesi päätöksessään.
Osavaltion korkeimman oikeuden päätöksessä määrättiin jättämään Trump pois republikaanien esivaalien ehdokaslistalta. Päätös tulee voimaan vasta 4. tammikuuta eli päivää ennen kun esivaalien ehdokaslistat vahvistetaan. Päätös siis koski esivaaleja, ei muodollisesti varsinaista presidentinvaalia.
Päätöstä vastustaneet tuomarit perustelivat kantaansa muun muassa sillä, ettei Trumpia ole tuomittu oikeudessa kapinaan osallistumisesta.
Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit järjestetään ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Itse presidentinvaalit järjestetään ensi vuoden marraskuussa.
Trump hyötynyt oikeusjutuista
Trumpin tiedottaja Steven Cheung kutsui päätöstä epädemokraattiseksi.
– Teemme pian valituksen Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen ja samalla pyynnön tämän erittäin epädemokraattisen päätöksen toimeenpanon lykkäämisestä, Cheung sanoi.
Päätöksen vaikutukset Yhdysvaltain presidenttikisan ovat toistaiseksi vahvasti auki. Heiskasen mukaan Trump on kyennyt hyödyttämään aiempia syytteitään ja oikeusjuttuja taitavasti omaksi edukseen.
– Hän on saanut niistä enemmän julkisuutta kuin esimerkiksi osallistumalla tv-tentteihin, joista hän siis päätti jäädä pois, Heiskanen sanoo.
Trumpin ehdokkuutta perustuslain lisäyksen avulla estämään pyrkiviä oikeuskäsittelyitä on ollut myös muissa osavaltioissa, mutta ainakin Minnesotassa, New Hampshiressa ja Michiganissa ne ovat kaatuneet.
Minnesotan korkein oikeus hylkäsi vetoomuksen Trumpin esivaaliehdokkuuden estämiseksi viime kuussa. Minnesotan päätöksessä ei otettu kantaa asian perustuslailliseen kysymykseen, vaan oikeus katsoi republikaanien saavan valita esivaaleissa ehdokkaansa ilman oikeusjärjestelmän tai vaaliviranomaisten puuttumista asiaan.
Lakipykälä sisällissodan jäljiltä
Oikeusjuttujen keskiössä oleva perustuslain 14. lisäyksen pykälä on peräisin ajalta Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen. Tuolloin haluttiin estää liittovaltiosta eroon pyrkineiden ja sodan hävinneiden etelävaltioiden päättäjien pääsy takaisin poliittisiin virkoihinsa esimerkiksi kongressissa.
Pykälään ei ole juuri vedottu sen jälkeen, ja nyt kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun sitä käytettiin presidenttiehdokkaan ehdokkuuden estämiseksi.
Yhdysvaltain kongressitalo vallattiin tammikuun 6. päivänä 2021. Valtauksen tarkoituksena oli estää presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen ja pitää vallassa vaalit hävinnyt Trump.
Valtausta tutkinut edustajainhuoneen demokraattijohtoinen komitea katsoi Trumpin olevan vastuussa väkivaltaisuuksista ja suositteli, että entistä presidenttiä vastaan nostettaisiin syytteitä muun muassa kapinan lietsomisesta.
---
Lähteinä myös AFP, BBC, CNN.
