Pohjalaisilla riittää vielä paljon työtä siinä, kuinka merkkimies Anders Chydenius (1729–1803) muistetaan Suomessa.
Kuluva vuosi tarjoaa siihen mahdollisuuden, sillä 2016 tulee kuluneeksi 250 vuotta maailman ensimmäisen painovapauslain säätämisestä. Moottori sen takana oli kiivasluonteinen kokkolalainen pappi Chydenius.
Ruotsin sananvapauslaki poisti ennakkosensuurin. Tavallinen kansa saattoi yhtäkkiä arvostella valtaapitäviä. Sananvapaus ja sen rajat ovat jatkuva puheenaihe, joten nyt kannattaa olla ylpeä siitä, että Pohjanmaa on vienyt sananvapautta koko maailman kärjessä.
Sananvapauden lisäksi Chydenius taisteli ulkomaankauppaoikeuden Pohjanmaan rannikkokaupungeille. Sen merkitys oli valtava, sillä Pohjanlahdella oli kauppapakko vuoteen 1765 asti. Pohjanmaan maaherra Gustaf Piper valitti 1751, kuinka Pohjanmaan kaupunkien piti uhrata Tukholman porvaristolle ”sekä lihansa että verensä”, tämä käy ilmi Etelä-Pohjanmaan historian talouselämää koskevasta 4. osasta (1987) .
Pohjalaiskaupungit hankkivat Tukholmalle tavaran ja laivat. Kauppa piti tehdä pääkaupungin kautta. Silti Tukholma pelkäsi asemansa menettämistä Pohjanmaan kaupungeille.
Kauppavapaus voitettiin, kun hyvänä argumentoijana tunnettu Chydenius kirjoitti kirjasen Niiden syiden kumoaminen, joilla on koetettu vastustaa Pohjanmaan ja Länsipohjan kaupunkien vapaata kaupankäyntiä.
Nykyään kirja ehkä otsikoitaisiin lyhyemmin, mutta jo otsikosta selviää, että mukana hankkeessa oli myös Uumajan seutu. Kuten nykyäänkin Merenkurkun laivahankkeessa.
Pohjanmaa ja Länsipohja (Västerbotten) toimivat yhdessä. Ikivanha yhteys voi juuri nyt paremmin kuin pitkiin aikoihin, kun uudesta laivasta odotellaan EU:n päätöstä.
Ensimmäinen yritys horjuttaa kauppapakkoa tehtiin 1734 valtiopäivillä, kun Pohjanmaan ja Länsipohjan kaupungit, asukkaat ja kolme maaherraa esittivät vetoomuksensa, että kauppapakko poistettaisiin. Työ kauppapakon nujertamiseksi kesti siis 31 vuotta!
Chydenius kumosi väitteitä, joiden mukaan pohjalaiset olisivat liian köyhiä ja tietämättömiä käymään ulkomaankauppaa. Chydenius perusteli vakuuttavasti numeroin, kuinka koko Tukholman talouselämä perustui paljolti kauppaan Pohjanlahden kaupunkien kanssa. Tästä ei Tukholma tykännyt, mutta joutui lopulta hyväksymään modernin vapaakaupan.
Elintaso alkoi kohentua. Kauppavapaudesta hyötyivät niin kaupungin porvarit kuin maaseudun talonpojat molemmin puolin Pohjanlahtea. Myös Tukholma menestyi. Niin hyötyy myös Helsinki nyky-Vaasan imusta. Erityisesti pääsee osingoille naapuri Seinäjoki.
Chydeniusta voi pitää pohjalaisena patrioottina, joka näki alueen potentiaalin ja teki sen tiettäväksi koko valtakunnalle. Nyt kaivataan uusia chydeniuksia, ihmisiä jotka laittavat itsensä likoon. Rohkeasti maailmaan suhtautuvan Pohjanmaan etu on Suomen etu.
Pohjalaisista rannikkokaupungeista tuli menestyjiä, vaikka suhdanteiden kääntymistä piti odottaa kärsivällisesti. Oulu, Kokkola, Vaasa, Kaskinen ja Kristiinankaupunki alkoivat vaurastua vallankumoussotien aikana 1790-luvulla. Laivatarvikkeet menivät kuin kuumille kiville.
Näyttää siltä, että vientivaltikka on palautumassa 250 vuoden jälkeen taas länsirannikolle. Chydenius hymyilisi tyytyväisenä.
TONI VILJANMAA
toni.viljanmaa@i-mediat.fi
Twitter: @TSViljanmaa