Jääkiekkovalmentaja Jouko Myrrä muistuttaa, ettei peli saisi muuttua, vaikka liigakarsinnoissa painekattila höyryää kuumana.
– Joukkueen pitää luottaa systeemiinsä. Paineet riippuvat siitä, kummassa roolissa joukkue on. Onko nousemassa vai putoamassa, Myrrä kertoo STT:lle puhelimitse.
Myrrä tietää mistä puhuu. Nykyään KooKoon liigajoukkuetta valmentava Myrrä koki liigakarsinnat pelaajana viidesti. Kaksi kertaa hän nousi ja kaksi kertaa putosi.
Myrrä tarjoaa esimerkin 25 vuoden takaa.
– Minulla oli Pelicansin kanssa kaksivuotinen pelaajasopimus. Se olisi rauennut, jos olisimme pudonneet.
Pelissä oli liigapaikan lisäksi työpaikkoja ja jopa seurojen tulevaisuuksia, kun Lahden Pelicans taisteli liigapaikasta Juhani Tammisen luotsaaman Oulun Kärppien "miljoonamiehistöä" vastaan.
Kun Pelicans ja Helsingin Jokerit iskevät yhteen tiistaina liigakarsintojen ensimmäisessä ottelussa, on toimintaympäristö monin tavoin erilainen kuin Myrrän pelivuosina 1990- ja 2000-luvuilla. SM-liiga oli vasta siirtymässä täysammattilaisuuteen eikä seurojen toimistoilla ahkeroinut palkattua työvoimaa yhtä paljon kuin nykyään.
Vuosituhannen taitteessa SM-liiga oli 12 joukkueen sarja nykyisen 16 joukkueen sijaan. Ero toiseksi korkeimpaan sarjatasoon 1. divisioonaan oli taloudellisesti ja urheilullisesti huomattavasti kapeampi kuin nykyisin ero Liigan ja Mestiksen välillä.
– Divarissa oli kokeneita pelaajia, jotka saivat asiallista korvausta "harrastuksestaan", Myrrä muotoilee.
Nykyinen Mestis on nuorten pelaajien sarja.
– Nythän Jokereilla on paljon kokeneita pelaajia, Myrrä poimii esiin seikan, joka muistuttaa divarin kulta-ajoista.
Antikliimaksi 0-13
Hissiliike vuonna 1975 perustetun SM-liigan ja 1. divisioonan välillä oli lähes jokavuotista, kun liigapaikkoja ratkottiin välillä karsintasarjoilla, välillä karsintaottelusarjoilla ja välillä suorilla putoamisilla ja nousuilla. Hissiliike rassasi fanien ja pelaajien hermoja, mutta myös seurojen taloutta.
Myrrä koki liigakarsinnat ensimmäisen kerran 1993 Turun Toverien pelaajana, mutta tuo kevät meni TuTolta vielä opetellessa. Joukkue jäi neljän joukkueen karsintasarjassa toiseksi viimeiseksi ja jatkoi divarissa. Lahden Reipas säilytti liigapaikkansa, kun se onnistui jättämään taakseen TuTon lisäksi myös KooKoon ja Joensuun Kiekko-Pojat.
Seuraavana vuonna värikäs kiekkopersoona Tamminen piiskasi TuTon hienoon pelivireeseen.
– Pelasimme huikean runkosarjan. "Tamin" itseluottamus tarttui joukkueeseen. Virran Pekka teki jotain 100 tehopistettä, Myrrä muistelee.
TuTon lisäksi JoKP ja Saimaan Pallo pääsivät divarista liigakarsintaan, jossa Reipas puolusti jälleen paikkaansa.
Kaksinkertainen sarja oli karsintatapana Myrrän mukaan "urheilullinen katastrofi".
– Varmistimme nousun jo ennen viimeistä kierrosta.
TuTo matkusti panoksettomaan päätöspeliin Joensuuhun juhlatunnelmissa.
– JoKP teki toistakymmentä maalia, hän palasi 0–13-tappioon päättyneen karsintojen antikliimaksin tunnelmiin.
Reipas putosi, TuTo nousi ja SaiPa jatkoi divarissa. JoKP teki konkurssin kuten myös 1980-luvun menestysvuosien jälkeen divariin juuttunut Kärpät.
Kaksi tuntia itkua
Vuonna 1996 Myrrä ja TuTo joutuivat puolustamaan sarjapaikkaansa karsinnoissa. Ensimmäisellä kierroksella pakkopulla Forssan Palloseuraa vastaan hoitui voitoin 3–1.
– Sitten vastaan tuli koko kauden divarissa hurmoksessa pelannut SaiPa. Heidän kausi oli ollut hyvin samanlainen kuin mitä nyt SaiPalla on ollut Liigassa, Myrrä vertailee tuttua kilpakumppania eri vuosikymmeniltä.
Lappeenrantalaisnippu pudotti TuTon voitoin 3–0 ja päätti turkulaisten kaksi vuotta kestäneen liigataipaleen.
– Vielä kaksi tuntia ratkaisevan ottelun jälkeen 80–90 prosenttia pelaajista istui pukuhuoneessa. Osa itki vieläkin.
– Meillä oli kokenut joukkue, jossa pelasivat esimerkiksi Jukka Tammi, Risto Siltanen ja Jukka Seppo. Se joukkue hajosi täysin. Vain kaksi pelaajaa taisi jatkaa TuTossa seuraavalla kaudella.
TuToa ei ole nähty liigajäillä sen koommin, mutta Myrrä pääsi "nousuhissiin" uudestaan jo pari vuotta myöhemmin.
– Pääsin kesken kauden Pelicansiin, hän avasi kauden 1998–99 tapahtumia.
Tamminen viritteli liigaprojektia Oulussa, mutta Kärpät kompastui 1. divisioonan pudotuspeleissä TuToon voitoin 2–3.
Pelicans ei kompuroinut. Myrrä kiittelee Kari "Piri" Elorannan valmentaman joukkueen olleen erittäin hyvähenkinen porukka, joka pääsi iskemään puskista ja käytti tilaisuutensa.
– Voitimme Vaasan Sportin 3–0 ja Kokkolan Hermeksen 3–0.
Sitten vastassa oli liigapaikkaansa puolustanut Kalevan Pallo, joka oli 1990-luvun alun jälkeen vajonnut pääsarjan heittopussiksi.
– Meillä ei ollut mitään hävittävää. Voitimme senkin ottelusarjan 3–0 eli koko kevään pelit 9–0.
– Lahdessa oli melkoinen buumi. Peleissä oli viisi ja puoli tuhatta katsojaa. Tuollaista osasi arvostaa kolmekymppisenä pelaajana.
Pelicans nousi. KalPa palasi liigajäille vasta 2005.
Historiallinen maali
Myrrä teki Pelicansin liigahistorian ensimmäisen maalin syyskuussa 1999, mutta parin voiton jälkeen arki iski kasvoille.
– Taisimme hävitä pahimmillaan 15 peliä peräkkäin. Nykyään tiedotusvälineet tekevät kriisiotsikoita parin kolmen peräkkäisen tappion jälkeen, hän naurahtaa.
Pelaajauralta Myrrä sai paljon oppia valmentamiseen.
– Pyrin valmentajana rauhoittelemaan pelaajia, että pahempaakin on nähty.
Keväällä 2000 Pelicans joutui karsintoihin. Ensimmäisellä kierroksella Pelicans nuiji jyväskyläläisen Diskoksen 3–0. Sitten vastassa oli Tammisen Kärpät, joka oli jyrännyt divarissa voitosta voittoon eikä kompastunut toista kertaa.
– Karsinnat eivät olleet Kärpille läpihuutojuttu, Myrrä muistuttaa.
Kärpät nappasi liigapaikan voitoin 3–1. Kabineteissa puuhattiin pääsarjan joukkuemäärän kasvattamista, josta tihkui nopeasti huhuja pelaajille.
– Surussa alkoi näkyä toivon kipinöitä, samalla myös oman liigasopimuksensa uusinut Myrrä tuumii neljännesvuosisata myöhemmin.
Pelicansin sarjapaikka säilyi, kun SM-liiga laajennettiin 13 joukkueen sarjaksi. Myrrä pelasi Pelicansissa vielä kauden 2000–01, jolloin lahtelaiset pääsivät jo pudotuspelien makuun. Uran loppupuoli vierähti Itävallassa.
Tittelit sivuun
Kevään 2000 jälkeen Pelicans ajautui karsintoihin 2011 ja kukisti Sportin voitoin 4–0.
Tiistaista lähtien Pelicans puolustaa paikkaansa Jokerien iskuilta. Helsinkiläiset jahtasivat liigapaikkaa viimeksi 1989, jolloin teinitähti Teemu Selänne vauhditti nousua ja oli avainroolissa saattelemassa Kärppiä 11 vuoden korpivaellukselle.
Jokerit pelasi liigajäillä 1989–2014 ja lähti seikkailemaan itäliiga KHL:ään. Jokerit palasi kotimaiselle kiekkokartalle 2023 Mestiksessä, voitti sarjan viime viikolla ja varmisti paikan karsintoihin. Pelicans hävisi Liigan playout-sarjan Mikkelin Jukureille ja joutui karsintoihin.
KooKoon kauden päättymisen jälkeen Myrrä on seurannut Liigan playout-pelejä ja Mestis-finaaleita. Hän odottaa jännittäviä liigakarsintoja.
– Jokereilla on vanhoja konkareita, jotka välittävät seurasta. Tittelit on pantu sivuun, vaikka siellä on Stanley Cupin, MM-kisojen, olympialaisten, Sveitsin ja vaikka minkä sarjojen mestareita, Myrrä viittaa esimerkiksi Valtteri Filppulaan, Juhamatti Aaltoseen ja Antti Pihlströmiin.
Myös Pelicansilla riittää kokemusta. Vahvan paikallisen rungon lisäksi ulkomaalaisvahvistuksista muun muassa Ryan Lasch, Lars Bryggman ja Patrik Bartosak ovat pelanneet joukkueessa useamman kauden, joten kyse ei ole vain palkkasotureista.
– Pelicansin pitää kaivaa enemmän itsestään kuin mitä on nähty ja laittaa koko sydän peliin. Enkä epäile, etteikö Pelicans tekisi niin, Myrrä sanoo.
