Koulukeskuksen rakennustyömaalla on keskipäivällä hiirenhiljaista. Yksi pieni rotta hyppii lähellä työmaakoppia.
Sisällä kopin lämmössä eri kansallisuuksia edustavat työmiehet istuvat nauttimassa eväitä.
Hiljaisuus laskeutuu myös parakkiin. Ulkomaalaisten työntekijöiden haastattelu on jäänyt ilmeisesti pomolta mainitsematta.
Ljudmie Petrov, 28, marssii hetken kuluttua parakkiin. Hän on yksi bulgarialaisista rakennusmiehistä, jotka työskentelevät vuokratyöfirman palkkaamina pohjalaisella rakennustyömaalla.
Petrov puhuu heistä parhaiten englantia ja toimii usein tulkkina maanmiestensä ja työnjohdon välillä. Hän auttaa myös toisissa firmoissa työskenteleviä ulkomaalaisia hoitamaan paperiasioita ja löytämään kaupungista vuokra-asunnon.
Petrov tuli betonityöntekijäksi Suomeen lähes viisi vuotta sitten. Kotimaassaan hän kertoo tehneensä samaa työtä, mutta sitä ei ollut tarjolla koko ajan.
–Ensin vanhempani tulivat Vaasaan ja sitten minä. Uskoin elämän olevan parempaa Suomessa.
Pimeä työ ei ole riskin arvoista
Pimeisiin töihin Petrov on törmännyt muutaman kerran Vaasassa. Hän on kuullut, kun ihmisille on tarjottu rahaa "tiskin alta".
Nämä firmat ovat olleet olemassa hetken ja sitten kadonneet.
–Se on se tapa.
Petrov ei ole halunnut sellaiseen sekaantua. Hän antaa ymmärtää, ettei kyse ole ollut sellaisista summista, että niiden takia kannattaisi riskeerata mitään.
–Jos kaikki tekisivät sitä, asiat alkaisivat mennä huonosti. En hyväksy sellaista toimintaa.
Suomessa ollessaan hän on asunut lähinnä Vaasassa. Muutaman kuukauden työkeikkoja hänellä on ollut Lapissa, Tammisaaressa ja Pietarsaaressa.
Pimeän työvoiman käyttö on vähentynyt, mutta ei kadonnut
Pimeän työvoiman käyttö rakennusalalla on vähentynyt 2010-luvun jälkeen.
Pimeällä työllä yritykset kiertävät yleensä veroja saavuttaakseen taloudellista etua ja hyötyä kilpailijoihinsa nähden.
Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo Lännen Medialle, että harmaan talouden torjumiseksi on toteutettu useita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Niiden ansiosta verotulot ja ilmoitetut palkat ovat lisääntyneet Suomessa lähes 400 miljoonalla eurolla.
–On otettu käyttöön käännetty arvonlisävero, veronumerot ja laajennettu ilmoitusvelvollisuus eli pääurakoitsija ilmoittaa käyttämiensä aliurakoitsijoiden tiedot Verohallinnolle. Näitä tietoja pystytään hyödyntämään valvonnassa.
Vaikka parempaan suuntaan on menty, harmaasta taloudesta ei ole päästy kokonaan eroon. Marttisen mukaan toiminta on vahvasti kansainvälistynyt.
–Ulkomaista alihankintaa on aika paljon ja sitä myös ketjutetaan. Yritysten keskinäiset alihankintaketjut voivat olla pitkiä ja hännillä voi olla ulkomaisia yrityksiä, jotka eivät ole rekisteröineet toimintaansa Suomeen.
Marttinen muistuttaa, että harmaa talous on piilorikollisuutta. Sitä on vaikea paljastaa, tutkia ja mitata.
Verohallinto tekee valvontakäyntejä rakennustyömaille yhdessä aluehallintoviranomaisen (avin) ja Eläketurvakeskuksen kanssa.
–Sen lisäksi Verohallinto tekee verotarkastuksia ja valvoo esimerkiksi rekisteröintejä, ilmoittamista ja maksamista. Vakavista harmaan talouden tapauksista tehdään rikosilmoituksia esitutkintaviranomaisille.
Pimeä työ liittyy työn teettämiseen alihankintana
Pimeää työvoimaa käytetään niin yksityisissä kuin julkisissakin, verovaroin rahoitettavissa rakennushankkeissa, kuten päiväkotien ja koulujen rakentamisessa.
Poliisin mukaan tilaaja eli esimerkiksi kunta, kaupunki tai sairaanhoitopiiri on tuskin tietoinen pimeän työvoiman käytöstä, varsinkin jos hankkeen toteuttaa luotettava, pitkään alalla toiminut rakennusyrittäjä.
Pimeään työhön liittyy yleensä työn teettäminen alihankintana.
–Aina kun alihankintaketjutus on mahdollinen, veron välttäjiä vaan tulee, toteaa rikostarkastaja Janne Järvinen keskusrikospoliisista.
Onko näitä alihankintaketjuja joka rakennusfirmalla?
–Kyllähän niitä paljon on.
Järvinen muistuttaa, että harvan yrityksen on mahdollista palkata joka tehtävään alan erikoisosaaja. Rakennusalalla on tavallista, että esimerkiksi sähkö- ja putkityöt ostetaan alihankintana alan yrittäjältä.
Rikostarkastaja ei silti usko, että koko Suomen rakennusteollisuus olisi korruptoitunut.
–Poliisin rooli ei ole arvioida tällaisia.
Pimeän työvoiman käyttö ei kuitenkaan lopu, siitä Järvinen on varma.
–Veropetosten tutkintapyyntöjen määrä on kasvussa.
Avin tarkastuksissa vain 20 kunnalla puhtaat paperit
Verohallinnon Janne Marttinen kertoo, että tilaajalla on lain mukaan velvollisuus tehdä selvitys alihankkijoista ja hankkimastaan ulkopuolisesta vuokratyövoimasta.
–Rakennusalalla tietoisuus tilaajan selvitysvelvollisuudesta on parempi kuin monella muulla toimialalla, koska tilaajavastuulakia sovelletaan laajasti.
Tilaajavastuulain noudattamista valvoo avi. Tilaajan pitää varmistaa, että yritys on muun muassa ennakkoperintärekisterissä ja työnantajarekisterissä. Verot ja eläkkeet pitää olla hoidettu.
Jos tilaaja ei ole tehnyt vaadittavia selvityksiä, avi voi määrätä laiminlyönnistä maksun.
Viime vuonna avi löysi kuntiin tehtävässä tilaajavastuuvalvonnassa odotettua enemmän laiminlyöntejä. Avi tarkasti lähes 200 kuntaa, joista puhtain paperein selvisi vain 20.
Laiminlyöntimaksua viranomainen harkitsee 13 tapauksessa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun tilaajavastuuyksikön tarkastaja Pauli Ollikka kertoo, että monessa kunnassa tilaajavastuuselvitykset oli jätetty hankkimatta. Yksikkö vastaa koko Suomen tilaajavastuulain valvonnasta.
Selvitykset oli joko hankittu vasta sopimuksenteon jälkeen, veroja ja eläkevakuuttamista koskevat selvitykset olivat sopimuksentekohetkellä yli kolme kuukautta vanhoja tai selvityksiä ei ollut säilytetty kahta vuotta töiden päättymisen jälkeen.
–Rakentaminen oli toimialoista ainoa, jossa kuntien hankkeissa oli enemmän kunnossa olevia sopimuksia kuin sellaisia, joista oli huomautettavaa, Ollikka toteaa.
Myös pimeää työvoimaa kuntien rakennustyömailla
Tarkastusten yhteydessä kuntien rakennustyömailla ilmeni myös sinne kuulumattomia henkilöitä.
–Rakennustyömailta löytyi sellaisia työntekijöitä, joita ei ollut merkitty työmaan henkilöluetteloon ja myös sellaisia, joilla ei ollut kuvallista henkilötunnistetta, Ollikka luonnehtii.
Aluehallintoviraston mielestä puutteet henkilöluettelossa ja tunnistekorteissa eivät vielä tarkoita, että olisi kyse pimeästä työvoimasta.
Ollikan mukaan tapauksia oli tasaisesti ympäri maata, niin isoissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa. Tarkastuksissa niitä ei kuitenkaan tilastoitu.
–Rakennustyömaavalvonta ei ollut hankkeen tehtävä. Kuntahankkeessa tarkastettiin kuntia.
Ollikka ei osaa sanoa, oliko tapauksissa kyse huolimattomuudesta vai olivatko ne tarkoituksellisia.
Työntekijöistä vastaa joka tapauksessa rakennushankkeen pääurakoitsija. Kunta vastaa pääurakoitsijan valinnasta, kun se on hankkeen rakennuttaja.
–Yleensä kun asia otetaan vastaavan mestarin kanssa esille ja siitä keskustellaan, hän joko poistaa henkilön työmaalta tai vie hänet työmaakoppiin, jossa hänet merkitään rakennustyömaan henkilöluetteloon. Meillä ei ole valtuuksia poistaa tai sakottaa siitä. Tarvittaessa voimme ilmoittaa poliisille, hän kuvailee.
Tilaajavastuuselvityksiin kuuluu Ollikan mukaan tarkistaa, minkä työehtosopimuksen mukaan sopimuskumppani eli pääurakoitsija on ilmoittanut tilaajalle eli kunnalle maksavansa työntekijöidensä palkkoja.
Työehtosopimusten noudattamista työsuojeluviranomainen ei valvo.
Vehkeilijöitä mukana julkisissa hankkeissa
Rakennusliiton aluetoimitsija Jere Hyytinen Pohjanmaan aluetoimistosta kertoo, että täysin pimeään työvoimaan törmää enää harvoin isoilla rakennustyömailla.
Epäselvyyksiä silti riittää, myös kuntien ja kaupunkien rakennushankkeissa.
–Alalla on se ongelma, että kun ketjutetaan alemmas ja alemmas, kunnan päättäjätkään eivät tiedä, kuka työn todellisuudessa tekee. Sinne mahtuu aika paljonkin epäselvyyksiä, Hyytinen toteaa.
Ongelmia on ollut erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden palkoissa. Suurimmalle osalle ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
–Monenlaista kikkailua niissä on. Paperilla saadaan näyttämään, että heille maksetaan hyvin, mutta todellisuus voi olla toinen.
Hyytisen mukaan vastaan tulee myös yrittäjiä, jotka jättävät verot ja maksut maksamatta.
–Lisäksi on sellaista "sarjayrittäjyyttä", että on monta pöytälaatikkofirmaa, joista käytetään yhtä kerrallaan. Samaa urakkaakin saatetaan jatkaa toisen yrityksen nimissä.
Hyytinen tietää muutamia yrityksiä Vaasan seudulla, jotka pyörittävät toimintaansa bulvaanien eli haamuostajien kautta. Tosiasiassa firmassa käyttää valtaa joku muu.
–Se ei ole mikään iso piiri, joka sitä tekee, mutta he ovat mukana myös julkisissa hankkeissa.
Kunnan päättäjät valitsevat usein halvimman urakan
Julkisissa hankkeissa on Hyytisen mukaan sellaisia aliurakointifirmoja mukana, joiden ei pitäisi niissä olla.
–Sellaisia, jotka eivät pelaa lakien, asetusten ja työehtosopimusten mukaan.
Mistä johtuu, että heitä on julkisissakin hankinnoissa?
–Urakan hinta. Raha on suurin tekijä.
Hyytinen kritisoi kunnan päättäjiä siitä, että he valitsevat usein halvimman urakan.
–Kunnan päättäjillä pitäisi olla enemmän vastuuta siitä, ettei mennä hankintalain taakse piiloon ja oteta se halvin tarjous. Sitä perustellaan sillä, että "meidän pitää se ottaa", mutta hankinnalle voi antaa myös laatukriteerejä.
Jos yksi firma tarjoaa urakkaa huomattavasti muita halvemmalla, varoituskellojen pitäisi Hyytisen mukaan soida.
–Kaikki eivät herää edes siinä vaiheessa, tai sitten he eivät välitä. En tiedä, kummasta on kyse.
Tarpeeksi taitavia suomalaisia rakennusmiehiä ei ole
Pietarsaarelaisen Nordic Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Christian Grankulla kehuu bulgarialaista Ljudmie Petrovia hyväksi työntekijäksi.
Yritys on pääurakoitsijana Vaasan naapurikunnan Mustasaaren rakennushankkeessa, jossa laajennetaan parhaillaan koulukeskusta 4,75 miljoonalla eurolla.
Grankulla kertoo, että työmaalla on tällä hetkellä kahdeksan ulkomaalaista töissä vuokratyöfirman kautta. Yleensä heitä on 4–6.
–Muutaman vuoden ajan olemme vuokranneet ulkomaista työvoimaa lisätarpeeseen. Yksi ukrainalainen on palkkalistoillamme. Omia rakennusmiehiä meillä on noin 30.
Suomalaisia rakennusmiehiä hän kyllä palkkaisi, mutta Pohjanmaalla ei ole hänen mukaansa tarpeeksi taitavia tekijöitä saatavilla.
–Lähialueelta ei löydy sitä, mitä haluamme. Ammattitaidon taso ei ole riittävä, erityisesti muurareilla ja maalareilla, joskus betonityöntekijöilläkin, Grankulla sanoo.
Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan maakunnassa oli työttömänä noin 1500 rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijää.
Millainen koulutus ulkomaalaisilla työntekijöillä on?
–Emme tiedä heidän koulutuksestaan, mutta olemme huomanneet, että tehty työ on laadukasta. Ja jos ei ole laadukasta, meillä on mahdollisuus vaihtaa miehiä.
Palkanmaksun hoitaa vuokratyövoimaa tarjoava firma
Kaikilla työntekijöillä on Grankullan mukaan kolmen kuukauden koeaika. Osaaminen ratkaisee, ei kansalaisuus.
–Emme tee eroa suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä.
Vuokratyövoimaa pohjalaisyritykselle on tarjonnut vuonna 2015 perustettu, bulgarialaisomistuksessa oleva Vaasan Teollisuus Rakennus Oy. Yritys on ilmoittanut toimialakseen asuin- ja muiden rakennusten rakentamisen.
Grankullan yritys maksaa rakennusmiehistä vuokratyövoimaa tarjoavalle firmalle, joka hoitaa palkanmaksun edelleen heille.
–Maksamme saman vuokratyöläiselle kuin muille. Meille siinä ei ole mitään eroa. Palkan pitää olla oikealla tasolla, Grankulla vakuuttaa
Pimeän työvoiman käytön rakennusalalla hän tuomitsee.
–Se on meille paha, kun haluamme tehdä rehelliset urakkalaskelmat ja noudattaa lakia. Pimeällä työllä on suuri vaikutus urakoiden hintoihin.
Fakta: Rakennusalalla harmaa talous on aliurakointiketjuissa
– Harmaa talous tarkoittaa Verohallinnon mukaan lakisääteisten velvoitteiden eli verojen, eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen tai tullimaksujen välttämistä sekä muun muassa erilaisten rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden laiminlyöntiä.
– Käytännössä se on Rakennusteollisuuden mukaan liiketoimintakiellon rikkomista, työeläkevakuutuspetoksia, työsyrjintää tai luvattoman ulkomaalaisen työvoiman käyttöä.
– Yleisintä se on pienissä, järjestäytymättömissä yrityksissä sekä omakotityömailla. 90 prosenttia rakennusalan harmaan talouden tapauksista tapahtuu yrityksistä, joiden liikevaihto on enintään miljoona euroa.
– Erityisesti sitä on rakennustyömailla Etelä-Suomessa, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Pienillä paikkakunnilla ongelma on vähäisempi, sillä sopimuskumppanit ovat yleensä ennestään tuttuja.
– Rakennusalalla harmaa talous pesii pitkissä aliurakointiketjuissa. Urakkaketjuja on vaikea valvoa ja pääurakoitsija on sopimussuhteessa ainoastaan omiin, suoriin aliurakoitsijoihinsa.
– Urakkaketjun sisällä tehtävien sopimusten sisältö ei ole julkista. Pääurakoitsijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada aliurakoitsijalta tietoja, joilla tämän suorittamia maksuja (palkkoja, työnantajamaksuja, veroja) voisi valvoa.
– Työn tilaaja ei pääse aliurakoitsijan yksittäisen työntekijän palkkatietoihin ilman tämän antamaa lupaa. Työn tilaaja ei siis voi valvoa, noudatetaanko työehtosopimusten mukaisia palkkaperusteita.
Jaana Mattila
