Juhlintaa pikkutunneille, oksennusta rappukäytävässä, pilviin kohonneet hinnat lähikaupassa, seksin harrastamista kotitalon ulko-ovella.
Tällaisia muistoja barcelonalaisella David Acosta Guillermilla on arkielämästään, kun hän asui kaupungin suositulla ranta-alueella Barcelonetalla.
– Olemme tulleet pisteeseen, jossa turistit tukkivat kaupungin ja kuormittavat sen palvelut ja infrastruktuurin äärimmilleen sekä ajavat asukkaat pois turistikaupunginosista, hän sanoo STT:lle.
Näin kävi myös Acosta Guillermille itselleen. Hän kyllästyi Barcelonetan rellestäviin turisteihin ja muutti lopulta toiseen kaupunginosaan.
– Massaturismista on tullut yksi barcelonalaisten suurimmista huolenaiheista, hän toteaa.
Acosta Guillerm ei ole ainoa, joka penää ripeitä toimia hallitsemattomaksi paisuneen turismin hillitsemiseksi. Paikallisten painostuksen kasvaessa monet suositut lomakohteet, kuten Venetsia, Barcelona ja Amsterdam, ovat havahtuneet massaturismin ongelmiin.
Monissa kohteissa on otettu käyttöön niin kutsuttu turistivero tai matkailijamaksu. Esimerkiksi Venetsiassa kokeiltiin viiden euron arvoista pääsymaksua, jonka päivämatkailijat joutuivat maksamaan kaupungin historiallisessa keskustassa vieraillessaan. Maksu ei koskenut kaupungissa yöpyviä turisteja, joita sen sijaan koskee majoituksen yhteydessä maksettava turistivero, jollaista kerätään myös useissa muissa Italian kaupungeissa.
Venetsian tavoitteena on vähentää erityisesti päivämatkailijoiden määrää.
STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat kuitenkin eri mieltä siitä, kuinka paljon turistiverolla voidaan hillitä matkailijavirtoja.
Ei vaikuta matkustuspäätökseen
Baleaarien yliopiston taloustieteen professori Jaume Rossello Nadalin mukaan hintamuutokset vaikuttavat nykyään turistien päätökseen matkustaa vähemmän kuin aikaisemmin.
– Esimerkiksi 80-luvulla hintamuutokset vaikuttivat turistien määrään paljon enemmän, eli jos hinnat nousivat, turisteja tuli vähemmän, hän sanoo STT:lle.
Rossello Nadal on tutkinut kysynnän hintajoustoa matkailussa eli sitä, miten turistit reagoivat hintamuutoksiin, joita esimerkiksi turistimaksut aiheuttavat.
Nykyään ihmiset matkustavat Rossello Nadalin mukaan joka tapauksessa, riippumatta siitä, onko se hieman kalliimpaa tai halvempaa kuin ennen.
– Mutta tällä hetkellä meillä ei ole käytännön esimerkkejä siitä, miten paljon nykyistä korkeammat turistiverot vaikuttaisivat – nykyiset maksut ovat melko matalia, jos niitä vertaa turistien päivittäiseen kulutukseen, hän painottaa.
Esimerkiksi Venetsiassa on vaadittu nykyisen viiden euron päivämaksun nostamista sataan euroon.
Rossello Nadalin mukaan niissä kohteissa, joissa turistivero on käytössä, matkailijoiden mielipiteitä tarkastelemalla on havaittu, että turistit suhtautuvat nykyisiin, varsin mataliin maksuihin hyväksyvästi.
– Tällä hetkellä käytössä olevat turistimaksut eivät estä matkailijamäärien kasvua, hän tiivistää.
Alkuperäisenä tarkoituksena hankkia lisätuloja
Oikeastaan turistimaksujen alkuperäinen tarkoitus ei edes ole vähentää turistien määrää, Rossello Nadal huomauttaa.
– Alun perin niiden avulla oli tarkoitus hankkia tuloja julkiselle sektorille, hän sanoo.
Ajatuksena oli, että myös turistit osallistuvat sellaisten palvelujen ja infrastruktuurin kulujen kattamiseen, joita he lomallaan käyttävät.
Siis julkisilla varoilla kustannettavia hyödykkeitä, kuten tiestöä, siivouspalveluja tai julkista liikennettä.
– Vasta viime vuosikymmenen aikana matkailijamaksut on nähty välineenä, jonka ajatellaan voivan hillitä turistivirtoja, Rossello Nadal sanoo.
Matkailumaksut myös Suomeen?
Myös Suomessa ja erityisesti Lapissa on havahduttu miettimään, miten matkailun tuotosta saataisiin osa myös kaupunkien ja kuntien kassaan.
– Herättäähän se kysymyksiä, kun Rovaniemen kaupungin verotulot pysyvät ennallaan, vaikka samaan aikaan meillä on käynnissä aivan huikea matkailukehitys, sanoo kestävän matkailun asiantuntija Ari Laakso Lapin yliopistosta.
Laakso on mukana kansainvälisessä Return-kehittämishankkeessa, jonka tarkoitus on tuottaa päättäjille tietoa siitä, millaisia erilaisia matkailumaksuja tai veroja on otettu käyttöön maailmalla ja miten ne ovat toimineet.
Hänen mukaansa matkailumaksut ovat oikeudenmukaisia silloin, kun niillä voidaan kattaa osa matkailun aiheuttamista kustannuksista kunnille ja kaupungeille.
– Matkailijat voivat osallistua julkisten palvelujen ja infrastruktuurin rahoitukseen, ja maksujen avulla voidaan myös tukea ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen riskien pienentämistä, Laakso sanoo.
Laakson mukaan yksi keskeinen ongelma on se, että matkailusta kertyvät verotulot kiertävät Suomessa pitkälti valtion kautta eivätkä mene suoraan kunnille tai kaupungeille.
– Esimerkiksi yksityisten majoittajien Airbnb-toiminnasta maksetaan pääasiassa pääomaveroa valtiolle, ja myös yritysten maksamasta yhteisöverosta suurin osa jää valtion kassaan, Laakso toteaa.
Airbnb on ollut Rovaniemellä viime aikoina tapetilla, kun lyhytaikainen vuokraus on vähentänyt pidempiaikaiseen asumiseen tarjolla olevien asuntojen määrää eikä esimerkiksi opiskelijoille riitä asuntoja.
Kehityksen suuntaa vaikea kääntää
Ärsyyntyminen turismin lieveilmiöihin sai Barcelonatalta pois muuttaneen Acosta Guillermin innostumaan paikallispolitiikasta – näin on tehnyt hänen mukaansa moni ilmiöstä kärsivä. Nykyään hän pohtii vasemmistolaisen Barcelona En Comu -puolueen edustajana aktiivisesti ratkaisuja liikaturismin hillitsemiseksi.
Acosta Guillerm on samoilla linjoilla asiantuntijoiden kanssa: hänen mukaansa turistivero on työkalu verotulojen keräämiseen, mutta sen avulla ei vähennetä turismia.
Hänen mukaansa ensisijaisen tärkeää olisi myös lakata rakentamasta aina vain lisää vain turisteille tarkoitettua infrastruktuuria tai rakennuksia.
Käytettävissä olisi myös muita keinoja, esimerkiksi risteilyalusten määrän rajoittaminen, hän pohtii.
Monissa kohteissa on jo kokeiltu matkailualan tai Airbnb-toimijoiden toimilupien määrän rajoittamista tai kielletty lyhytaikainen asuntojen vuokraus kokonaan.
Mutta onko turistivirtojen määrää loppujen lopuksi edes mahdollista pysäyttää nykyisessä systeemissä?
Baleaarien yliopiston Rossello Nadal pohtii hieman.
– Minulle ei tule ainakaan mieleen esimerkkiä paikasta, jossa näin olisi käynyt, hän sanoo sitten.
– Kun turistit ovat valloittaneet jonkun paikan, on vaikeaa kääntää kehityksen suuntaa, hän lisää.
