Luin kaupunginjohtajan Jaakko Kiiskilän haastattelun (Ilkka-Pohjalainen 17.4.2026) ja ihmettelin tapaa, jolla kouluverkkoesitys ja peruspalvelut tuotiin esiin.
Kaupungin viranhaltijoiden ja päättäjien pitää ilmeisesti ajatella koko Seinäjokea ja nähdä talouden kokonaiskuva. Mutta entäpä, jos asuisitte esimerkiksi Ylistarossa, ja teillä olisi lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat kouluja lähipalveluna? Jos omat lapsenne joutuisivat kärsimään kaupungin päätöksen vuoksi, osaisitteko ajatella, että nyt ajatellaan koko Seinäjoen etua. Viis lasten omien lasten koulusta ja hyvinvoinnista.
Jos kouluverkkoesitys toteutuu, keskustan alakoululaiset tungetaan samaan rakennukseen ja pihapiiriin teini-ikäisten kanssa. Se ei olisi heidän hyvinvoinnilleen ja kehitykselleen hyvä asia.
Kaikki halukkaat eivät pääsisi lukioon, koska Seinäjoen ja Nurmon lukiot ovat jo nyt täynnä, ja niihin on melko korkeat sisäänpääsyrajat. Lukioikäisten jaksaminen kärsisi pitkistä koulumatkoista, eivätkä kaikki pärjäisi isossa lukiossa, jossa opetus ei ole yhtä yksilöllistä kuin Ylistarossa.
Ei kuulosta Unicefin lapsiystävällisen kaupungin toiminnalta.
Virkamiesten esittämät säästöt Ylistaron lukion lakkauttamisesta ovat hyvin kyseenalaisia ja vähäisiä. Itse rakennus jäisi yläkoulun käyttöön, eikä opettajiakaan irtisanottaisi. Tarvittaisiin myös väliaikainen moduulirakennus Kirja-Matin alakoululaisille sekä suuria muutoksia piha-alueeseen. Myös niistä tulisi lisäkustannuksia. Säästöjen toteutuminen olisi hyvin epävarmaa.
Kuulemistilaisuudessa Ylistarossa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari kertoi kaupungin investointien olevan 31 miljoonaa tänä vuonna. Summasta vain satatuhatta euroa (0,3 %) osuu Ylistaroon. Ei ihme, että kysyjä kutsui Seinäjokea sortovallaksi.
Ylistaroon ei ole rakennettu kuntaliitoksen jälkeen montakaan uutta julkista rakennusta. Nyt näyttää siltä, ettei vanhojakaan korjata. Mieleen tulee ajatus siitä, ettei Seinäjoki jatkossa investoi liitoskuntiin yhtään uutta koulua tai päiväkotia.
Monet ihmiset haluavat asua maaseutumaisessa ympäristössä kohtuullisen lähellä kaupunkia. Ylistaro on tällainen paikka. Mikäli lukio viedään ja perusopetuksen palvelut heikentyvät, ei se enää houkuttele lapsiperheitä. Silloin maaseutumaista asumista haluavat muuttavat muualle, esimerkiksi Lapualle tai Ilmajoelle. Muuttotappio kiihtyy, veropohja heikkenee ja kaupunki kuihtuu.
Seinäjoen tavoite on olla Suomen elinvoimaisin maaseutu, mutta onko se sellainen ilman hyviä koulupalveluita? Ei ole. Kohta liitoskunnissa eivät asu kuin eläkeläiset, mikäli lapsiperheille tärkeät palvelut viedään. Heikentämällä liitoskuntien kouluverkkoa Seinäjoki sahaa omaa jalkaansa.
Päättäjille ykkösasia näyttää olevan kaupungin keskustan kehittäminen. Tasa-arvoiset koulupalvelut joka puolella kaupunkia eivät sitä ole. Tavalliselle kaupunkilaiselle uusi asemarakennus tai uudet kadut eivät merkitse juuri mitään, peruspalvelut sen sijaan todella paljon.
Liitoskuntien asukkaat eivät tee tahallaan vastakkainasettelua, johon kaupunginjohtaja haastattelussa viittasi. Mutta jos kaupunki vie liitoskunnista tärkeät peruspalvelut,. on meillä oikeus taistella niiden puolesta.
Päättäjien sanat ja teot eivät usein kohtaa. Sanotaan, että on tilaa kasvaa ja kehittyä, mutta sitä tilaa näkyy olevan vain kantakaupungissa. Liitoskunnat saavat näivettyä ja kuihtua. Maalaisjärki ja perusarvot tuntuvat olevan viranhaltijoilta hukassa ainakin kouluverkkosuunnitelman osalta.
Toivoisin, että valtuutetut pohtivat perusteellisesti sitä, toteuttaako Seinäjoki oikeasti lapsiystävällisen kaupungin arvoja, ja tekevän päätökset lasten ja nuorten edun mukaisesti
Terveisin,