Ensihoitajat saavat arjessaan tuta entistä enemmän uhkailua ja käsiksi käymistä.
– Henkilökohtainen koskemattomuus voi olla useita kertoja kuukaudessa uhattuna. Enää ei voi luottaa siihen, että sinuun ei käydä käsiksi, kertoo ensihoitajana Pirkanmaalla työskentelevä Sanna Kauppinen .
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kirjaamien tietojen mukaan uhka- ja vaaratilanteiden määrä ensihoidossa kasvoi merkittävästi vuodesta 2014 vuoteen 2015. Viime vuonna uhkaavien tapausten määrä pysyi vuoden 2015 tasolla.
Suomen ensihoitajien liitto vaatii nyt lisää työturvallisuuskoulutusta uhkaavien tilanteiden varalle.
– Työturvallisuuslaissa työntekijän työturvallisuus on määritelty selkeästi työnantajan vastuulle, Kauppinen tähdentää.
Hänen mukaansa ensihoitajat eivät halua ja eivätkä he tarvitsekaan itsepuolustuskurssia, vaan turvallisuusajattelun sisäistämistä ja tietoa siitä, miten on toimittava uhkaavissa tilanteissa.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Lasse Hakala myöntää, että koulutukselle on tarvetta.
– Sanallinen tai fyysinen väkivalta tai niiden uhka ovat nykyisin ensihoitajan arjessa viikoittaista. Sanallinen uhkailu on varmasti yleisempää kuin esimerkiksi fyysinen aggressiivinen käytös. Myös läheltä piti -tilanteita on ollut viime vuosina. Pahimmillaan auttajat ovat katsoneet pistoolin piippuun, Hakala kertoo.
Kauppinen kaipaa lisää turvallisuuskoulutusta niin työn ohessa annettavaksi kuin peruskoulutukseen, jossa turvallisuusajattelu saataisiin tulevien ensihoitajien ajatusmaailmaan jo rutiiniksi ja osaksi ammattiin kasvamista.
Virpi Niemistö, Johanna Puukka