Viime aikoina on otsikoihin noussut taas kaupunkikeskustojen elinvoima. Eri kaupunkien keskustojen elinvoimaa vertaillaan erilaisin mittarein, ja kaupunkikehittäjät miettivät päänsä puhki uusia ratkaisuja keskustojen elinvoiman lisäämiseksi. Myös Vaasan keskustassa on tehty ja siellä on suunnitteilla isoja liikenneinfraan vaikuttavia hankkeita. Nämä vaikuttavat liikennevirtoihin, mutta myös keskustan elinvoimaan ja keskustan saavutettavuuteen.
Vaasan kaupunkirakenne ruutukaavoineen on uniikki. Käytännössä kaupungin torille johtaa kaksi valtatietä, ja työpaikkakeskittymien sijainnin takia keskustan läpi virtaa jatkuva autovirta. Keskustan kauniin puistikot antavat liikenteestä huolimatta tiiviille keskusta-alueelle vihreän ja rauhallisen ilmeen. Ydinkeskustan kävelykatu alue on rauhoitettu autoilta omaksi alueekseen torin kylkeen. Keskusta-alueen kanssa yleisenä ajanviettopaikkana kilpailee varsinkin kesäisin kaunis ranta-alue, jonka palveluita ja infraa on kehitetty paljon.
Ihmisten arjen liikkuminen on viime vuosikymmenten aikana muuttunut valtavasti. Siinä missä aikoinaan kaikki liikkuminen ja asioiminen oli keskustahakuista ja työssäkäynnin arki ”kahdeksasta neljään”, on ihmisten liikkuminen nykyään huomattavasti moninaisempaa. Nykyisin työmatkat tehdään usein ”lenkkeinä”, ja samalla matkalla hoidetaan muita arjen askareita ja käydään myös asioimassa kaupoissa.
Autoistumisen seurauksena ihmisten elinpiiri on kasvanut ja ajalliset etäisyydet pienentyneet. Myös kuljettavat matkat ovat pidentyneet. Samanaikaisesti on iso osa kaupasta oman kehityksensä seurauksena siirtynyt suurempiin yksiköihin isojen valtaväylien varrelle tai niiden risteämiskohtiin. Suurella osalla kaupan nykyisistä suuryksiköistä ei olisi edes teoreettista mahdollisuutta toimia keskustan neliöissä.
Uusimpana ilmiönä korona-aika vähensi ihmisten liikkumista ja muutti myös kauppaa. Ihmisten siirryttyä etätöihin kehitti myös kauppa uusia palvelumuotoja. Osa näistä muutoksista jäi pysyviksi käytännöiksi ja kehittyy edelleen uusiksi tavoiksi toimia.
Vaasassa on käyty kärjekästäkin keskustelua pyöräilyn laatukäytävien rakentamisesta. Pyöräily itsessään on loistava arjen liikkumismuoto, ja auttaa myös fyysisen kunnon ylläpitoa. Pyöräilyn terveyshyödyt oivat kiistattomat. Myös kaupungin opiskelijoille tehdyssä kyselyssä nousi esiin kevyen liikenteen kehittämisen tarve.
Kevyenliikenteen kehittämiselle on siis tarve, avainkysymys on kuitenkin miten se tehdään. Uusia laatukäytäviä rakentamalla, vai nykyistä pyörätieverkkoa parantamalla. Itse kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Pyöräilyn ja autoilun vastakkainasettelu on lähtökohtaisesti järjetöntä. Vaasan kokoiseen kaupunkiin mahtuvat kaikki liikkumismuodot yhtä aikaa. Ja tämä niin, että autoilua keskustassa ei vaikeuteta.
Vaasan seudulla suurimmalle osalle ihmisistä arjen ainut järkevä liikkumismuoto on usein oma auto. Jo kaupunkiin suuntautuvan voimakkaan pendelöinnin takia autoilun ei siis tule täällä merkittävästi vähenemään. Myös voimakas vuodenaikojen vaihtelu lisää autoilua. Toki tekniikka kehittyy ja autokanta sähköistyy, ja autoilun päästöt vähenevätkin ensisijaisesti tekniikan kehittymisen myötä, ei autoilua vaikeuttamalla.
Jos autoilua ja pysäköintiä kaupungin keskustassa vaikeutetaan, autoilijat eivät suinkaan siirry liikkumaan polkupyörällä, vaan valtaosa siirtyy autoineen asioimaan sinne missä liikkuminen on sujuvaa. Myös sujuva joukkoliikenne on riippuvainen oikein suunnitellusta keskustan katuinfrasta. Keskustan läpi kulkevaa autovirtaa pitää lähestyä siis myös elinvoimakysymyksenä ja potentiaalisena asiakasvirtana, ei pelkkänä ongelmana, joka pitää ohjata muualle.
Keskustat ja keskustojen palvelutoiminnot ovat jatkuvassa muutoksessa ja isojen haasteiden edessä. Vaasan keskustalla on kuitenkin edelleen kaikki edellytykset pärjätä myös jatkossa. Se tarvitsee kuitenkin myös autoilevat asiakkaansa.
Marko Heinonen (kok.)
kaupunginhallituksen vpj.
Vaasa