Suomen Tietotoimisto STT:n keskiviikkoinen ilmoitus uutis- ja kuvatoimistopalvelunsa todennäköisestä lakkauttamisesta on kansainvälisestikin harvinainen tapaus. Täysin tavatonta ilmoitus uutistoimiston toiminnan alasajosta ei silti ole.
Tuoretta esimerkkiä täytyy hakea kuitenkin maapallon toiselta puolelta. Maaliskuussa 2020 Australian kansallinen uutistoimisto Australian Associated Press (AAP) ilmoitti toimintansa lopettamisesta. Uutistoimiston omistaneet australialaiset mediayhtiöt olivat päätyneet siihen, että tappiollisen toiminnan jatkamiselle ei ollut edellytyksiä, kun ilmaiset verkkosisällöt nakersivat uutismedioiden tuloja.
AAP:n tarina ei lopulta kuitenkaan päättynyt siihen. Uutistoimiston pelastamisesta käytiin vilkasta julkista keskustelua, ja myöhemmin samana vuonna joukko sijoittajia ja filantrooppeja hankki AAP:n omistukseensa. Syyksi he ilmoittivat halun tukea median moniäänisyyttä. Elokuussa 2020 AAP:n uutispalvelu käynnistyi uudelleen supistetussa muodossa. ”AAP 2.0” on myös saanut julkista rahaa Australian liittovaltiolta.
Uusi laki tuo tuloja
Uuden omistusjärjestelyn myötä AAP porskuttaa edelleen, ja uutistoimiston tukeminen on nyt jopa osa lainsäädäntöä. Tämän vuoden elokuussa Australian parlamentti hyväksyi lain, joka auttaa AAP:ta ja muita australialaisia uutismedioita hyötymään uutistensa digitaalisille alustoille tuottamasta kävijäliikenteestä.
Laki velvoittaa digijättejä maksamaan valtiolle liikevaihtopohjaisen maksun, joka jaetaan edelleen australialaisille uutismedioille. Digialustat voivat päästä halvemmalla ja välttää tämän maksun solmimalla kaupallisia sopimuksia vähintään kahdeksan australialaisen uutismedian kanssa.
AAP on erikseen mainittu lakitekstissä, ja viisi prosenttia uuden lain avulla kerätyistä tuloista ohjataan uutistoimistolle. Australian hallituksen mukaan syynä on AAP:n tärkeä rooli maan journalismin ja uutisorganisaatioiden tukemisessa.
– AAP:llä on ainutlaatuinen ja elintärkeä rooli Australian mediamaisemassa. AAP:n uutispalvelu on käytössä yli 400:lla australialaisella uutisten julkaisijalla, joista yli 300 sijaitsee suurten kaupunkien ulkopuolella, sanoi viestintäministeri Anika Wells, kun laki hyväksyttiin.
– Monille uutisorganisaatioille, etenkin niille, joiden resurssit ovat hyvin rajalliset, AAP:n uutisointi auttaa täydentämään paikallisia sisältöä ja varmistamaan, että australialaisilla on saatavilla luotettavia uutisia.
Wellsin mukaan AAP:n tuottama journalismi ei hyödytä vain jotakin yksittäistä mediayhtiötä, vaan laajasti koko yhteiskuntaa.
Lääkettä misinformaatiolle
AAP:n toimitusjohtajan Emma Cowdroyn mukaan uutistoimiston huomiointi lainsäädännössä on osoitus sen tärkeästä roolista Australian mediaympäristössä.
– Uutistoimistot ovat turhan pitkään olleet uutisalalla vain taka-alalla toimivia hiljaisia puurtajia. Mutta nyt kun informaation täsmällisyys ja luotettavuus on akuutti huolenaihe hallituksille eri puolilla maailmaa, toimintakykyinen riippumaton uutistoimisto on maallemme tärkeä vakuus, Cowdroy kirjoitti elokuussa.
– Uutistoimistot tuottavat ensi käden journalismia ja puolueetonta uutissisältöä suuressa mittakaavassa, mikä on luontainen vasta-aine misinformaatiolle ja polarisaatiolle.
Uudessa-Seelannissa tuho tuli aiemmin
Australian naapurimaan uutistoimistolle ei käynyt aivan yhtä hyvin. Uuden-Seelannin kansallinen uutistoimisto NZPA lopetti toimintansa vuonna 2011. Tarina oli tuttu: merkittävä mediayhtiö luopui uutistoimiston asiakkuudesta panostaakseen yksilölliseen sisältöön. Raskaan asiakasmenetyksen jälkeen NZPA:n toiminnan jatkamiseen ei ollut eväitä.
Uusi-Seelanti onkin viime vuosina mainittu usein ainoana merkittävän kokoisena länsimaana, jolla ei ole omaa uutistoimistoa. Nyt Suomi on liittymässä tähän kerhoon.
