Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 17.8.2025.
Amerikan autoja vuosikymmenet harrastanut Aulis Hämeenkorpi avaa autotallinsa ovet. Liukuovien takana komeilee kaksi vuoden 1932 Fordia.
Toista kaaraa täytyy vielä korjata. Se on jo hänen kahdestoista vuoden 1932 Ford, jota hän kunnostaa ja myy jossain vaiheessa eteenpäin.
Toinen pirssi on lähtövalmiina. Hämeenkorpi pyyhkäisee tuulilasilta viime viikon Kalajoen reissun hyönteiset ja peruuttaa koslan pihaan. Seuraavaksi hän sanoo kieli pitkällä olevalle toimittajalle maagiset sanat.
– Haluatko lähteä ajamaan?
Toisinaan Seinäjoen keskustorilla kahvit läikkyvät monien rinnuksille, kun päät kääntyvät seuraamaan kahvilayrittäjä Hämeenkorven saapumista. Hän tekee sen tyylillä.
Moottorin hyrinä ja klassikkoauton kauneus tarjoavat ihasteltavaa ohikulkijoille. Renkaiden potkijoita riittää jonoksi asti. Monet autoharrastajat tulevat Hämeenkorven juttusille, kun heillä on tarve saada apua tai varaosia kaaraansa.
Hänellä on kokemusta monenlaisten menopelien kunnostamisesta jo 1980-luvun puolivälistä saakka. Siihen on kuitenkin erityinen syy, miksi Hämeenkorpi kunnostaa parhaillaan jo kahdettatoista vuoden 1932 Fordia.
Amerikan autoihin hurahtanut
Aulis Hämeenkorpi parkkeeraa moitteettomassa kunnossa olevan autonsa takaisin autotalliin.
Moottori sammui, mutta toinen moottori alkaa hyrisemään. Hämeenkorven puhe ei ota katketakseen.
Hän vaikuttaa olevan kuin iso mies, jonka sisällä pieni poika on saanut lähes kaiken vallan – olla leikkisä ja utelias. Tämä lienee monen muunkin aikuisen toive.
Hämeenkorpi on saanut tehdä juuri sitä, mikä muutti hänen maailmansa jo lapsena.
Aulis Hämeenkorpi on harrastanut amerikan autoja vuosikymmenien ajan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hän on käynyt ajamassa dragster-kisoissa. Palkintohyllyiltä löytyy toistasataa pystiä.
Hämeenkorpi edustaa koulukuntaa, jossa ajaja itse kunnostaa omaa menopeliään.
– Vaikka minulla ei ole mekaanikon koulutusta, olen oppinut autojen korjaamista matkan varrella. Näinhän ne entisajan kuljettajatkin toimivat.
Tätä nykyä Hämeenkorvan opit kulkeutuvat seuraavalle polvelle. Ajokortti-ikää odottava poika korjailee sujuvasti Honda Monkey -mopoaan. Poika on kulkenut isänsä vanavedessä myös kiihdytysajoissa.
– On mahtavaa, kun on näkee innostuksen hänessä. Olen sanonut, että pyydä vain kavereita tänne korjailemaan. Minä voin tehdä ruokaa sillä aikaa.
Vuoden 1932 Fordin mysteeri
Hämeenkorpi on kuin kaislikon varjoissa hiljaa väijyvä mies. Kun kala ui saappaan viereen, hän iskee saaliin nopeasti ja tarkasti. Jokaista autoa tai sen osaa on kalasteltu pitkään ja hartaasti.
– Vanhassa riihessä Seinäjoen lähistöllä odottaa kunnostusta Yhdysvaltain Utahista löytynyt 1955 Chevrolet Cameo Carrier. Se on harvinainen pick up ja ensimmäinen tämän vuosimallin yksilö Suomessa.
Monia päitä kääntäneitä menopelejä kunnostanut Hämeenkorpi on alkanut keskittyä kuitenkin vanhojen "kantti-Fordien" eli Hot Rodien rakentamiseen. Hot Rod (suom. "kuuma rauta") on käsite jo ennen autojen entisöintiä. Toisen maailmansodan jälkeen sodasta tulleet nuoret mekaanikot alkoivat rakennella Hot Rodeja vanhempien ihmisten hylkäämistä ”kanttivoorteista”.
Jokaisessa ajokissa on 80-90 prosenttia alkuperäisosia.
– Niihin kuuluvat esimerkiksi kori, runko, akselit, tuet, laatikko, sivuventtiilimoottori, maski ja syyläri.
Lukemaan eivät kuulu jarrut tai renkaat, sillä ne ovat kulutustavaraa ja toki turvallisuuskysymyskin.
– Alun perin 1930-luvun fordeissa oli mekaaniset jarrut, mutta ne ovat muuttuneet tässä tallissa hydraulisiin 1930-luvun Lincoln-tuotteisiin.
– Nämä magnesiumista tehdyt istuimet on hankittu 1940-luvun Mustangin hävittäjälentokoneesta. Auton perässä on puolestaan Englannin ilmavoimien, RAF:n, vuodelta 1966 peräisin oleva jarruvarjo.
Valmistusleiman mukaan se on neljä päivää auton omistajaa vanhempi. Siihen ei ole kiihdytysajoissa kunnostautuneen Hämeenkorven tarvinnut vielä turvautua.
Miksi Hämeenkorpi haluaa korjata juuri 1932 vuosimallin Fordeja?
– Monihan muistaa ZZ Topin suosituimman levyn kansikuvasta vuoden 1934 Ford Coupen. Ne ovat hyvähintaisia pelejä. Tämä minun 1932 ajokkini on kuitenkin se äitimalli. Muita en tee, koska tämä on myös se arvokkain.
Ostajia on löytynyt aina Italiasta Ruotsiin.
– Roadsteriä kyseltiin jo viime vuonna Saksasta, mutta en ole raaskinut myydä. Haluan ajaa tällä ainakin toiset kaksi tai kolme vuotta.
Aulis Hämeenkorpi on jatkaa työpäiväänsä ja mieli hakeutuu jälleen vieressä tuettuun saman vuosimallin "5 window Coupeen".
– Se on vielä hieman kesken, mutta se kyllä valmistuu syys-talven aikana. Tarkoitus olisi lähettää kyseinen auto New Yorkiin ja mennä ajamaan Yhdysvaltojen läpi.
Tuolloin kaksi moottoria hyrisee. Hämeenkorpi tapaa tuttuja ja vierailee autotapahtumissa.
