Auerin puo­lus­tus: Se­pi­te­tyt tarinat ovat loo­gi­nen seuraus sille, miten lapsia on koh­del­tu

Anneli Auerin asianajaja Markku Fredman (vas.), Anneli Auer, Jens Kukan asianajaja Kaarle Gummerus sekä Jens Kukka (oik.) Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. LEHTIKUVA / Roni Lehti
Anneli Auerin asianajaja Markku Fredman (vas.), Anneli Auer, Jens Kukan asianajaja Kaarle Gummerus sekä Jens Kukka (oik.) Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. LEHTIKUVA / Roni Lehti

Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä seksuaali- ja väkivaltarikossyytteet saivat tiistaina täydellisen tyrmäyksen puolustusasianajajilta näiden pitämissä asiaesittelyissä.

Auerin asianajaja Markku Fredman kävi läpi lasten alkuperäisten kertomusten syntyä. Hän sanoi, että tähänastinen käsitys lasten oma-aloitteisuudesta väitettyjen rikosten esille tuomisessa ei pidä paikkaansa vaan poliisi on loppukesällä 2011 pyytänyt sijaisvanhempia kyselemään lapsilta mahdollisista seksuaalisista tapahtumista.

Fredmanin mukaan lapsia on haastateltu johdattelevasti ja nämä ovat harjoitelleet kertomuksiaan ja saaneet vaikutteita toisiltaan. Myöhemmin tehdyn videotallenteen perusteella lapsille on hänen mukaansa esitetty rikostutkintaan "täysin sopimattomia" kysymyksiä.

– Tämä on hyvin ongelmallista, kun kyseessä on rikostutkinta.

Fredman huomautti, että esimerkiksi syytteissä kuvattuja käsirautoja tai seksileluja ei ole löytynyt. Syyttäjien mukaan lapsia olisi kuvattu, mutta tällaisia kuvia ei ole löytynyt, vaikka muuten poliisi on pystynyt saamaan tapahtuma-aikaiset kuvat esille teknisiltä laitteilta, hän sanoi.

– Juuri näitä kuvia ei sitten olekaan.

"Lumivyöry liikkeelle"

Fredman sanoi, että lapset ovat olleet ensimmäisten kertomusten syntymisen aikaan hyvin haavoittuvassa asemassa ja traumatisoituneita. Heidän isänsä oli kuollut henkirikoksen uhrina, ja äiti oli tutkintavankeudessa epäiltynä teosta.

Lapset olivat vastaanottokodissa kevääseen 2010 asti. Sen jälkeen heidät sijoitettiin sukulaisperheeseen, vaikka Fredmanin mukaan heille oli suositeltu ammattimaista sijaishuoltopaikkaa.

Sijaisperheessä lapsilla oli tiukka kuri, erikoisia hygieniasääntöjä, heitä rangaistiin ja nöyryytettiin ja heihin kohdistettiin myös muuta henkistä väkivaltaa. Olosuhteet ovat tulleet esille jo aiemmin lasten asianajajien oikeudelle antamasta lausumasta.

Fredmanin mukaan sijaisvanhemmat alkoivat ensin mustamaalata vanhinta sisaruksista, joka oli muuttanut muualle. Nuorimmat lapset alkoivat hänen mukaansa jäljitellä sijaisvanhempien kertomia asioita. Mustamaalaaminen ulotettiin Aueriin, ja kesän 2011 lopulla kolme nuorinta lasta alkoivat kertoa isänsä murhasta ja saatananpalvonnasta, Fredman sanoi. Lopulta lapsilta alettiin kysellä seksuaalirikoksista.

– Tässä laitettiin liikkeelle sellainen lumivyöry, jota kukaan ei pystynyt hallitsemaan.

Fredmanin mukaan lasten aiemmat tarinat on nähtävä suhteessa heidän kokemaansa kaltoinkohteluun.

– Sepitetyt tarinat ovat looginen seuraus sille, miten lapsia on kohdeltu.

Lapset olivat Fredmanin mukaan tilanteessa, jossa heille oli tärkeää miellyttää ankaria sijaisvanhempia. Lapset oli tässä vaiheessa eristetty muista heille läheisistä aikuisista, hän sanoi.

– Tarinoista ei oikein voinut perääntyä.

KKO purki tuomion pääosin

Auer ja hänen entinen miesystävänsä tuomittiin rikoksista vuonna 2013, mutta viime vuonna korkein oikeus päätyi purkamaan tuomion pääosin. Asianomistajina olleet Auerin lapset ovat aikuistuttuaan kertoneet, että heidän aiemmat kertomuksensa eivät pitäneet paikkaansa.

Valtakunnansyyttäjä päätti vuoden alussa jatkaa syytteiden ajamista uudessa oikeudenkäynnissä.

Aamupäivällä syyttäjät lukivat jo aiemmin julkiseksi tulleen syytteen, joka mukailee Turun hovioikeuden antamaa langettavaa tuomiota. Syyttäjät vetoavat muun muassa siihen, että lasten uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka heikentävät niiden näyttöä. Uusia kertomuksia pitää syyttäjien mukaan arvioida suhteessa muuhun asiassa esitettyyn näyttöön.

Yksi jutun kolmesta syyttäjästä, erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi sanoi oikeudenkäynnin tauolla, että syyttäjien näkökulmasta näyttöä syytteiden puolesta on edelleen.

– Ja oikeastaan meillä ei syyttäjinä ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä ajamaan tätä, kun ottaa huomioon korkeimman oikeuden purkupäätöksen.

Auerin entisen miesystävän asianajaja Kaarle Gummerus taas katsoo, että syyttäjät olisivat voineet tehdä toisen ratkaisun.

– Vaikka syyttäjät ajavat tätä ihan juttunakin, niin kyllähän tässä on varmaan kysymys myös hiukan siitä, ollaanko valmiit myöntämään, että oikeusjärjestelmä on tehnyt virheen.

– Merkittävä kysymys tässä on, että onko tämä sittenkään syytettyjen juttu vai onko tämä tuomiolaitoksen uskottavuutta koskeva juttu.

Muutoksia rangaistuksiin ei vaadita

Syyttäjä ei uudessa oikeudenkäynnissä vaadi muutoksia syytetyille aiemmin tuomittuihin rangaistuksiin. Auer sai vuonna 2013 Turun hovioikeudessa seitsemän ja puoli vuotta ja hänen entinen miesystävänsä kymmenen vuotta vankeutta. Nämä vankeusrangaistukset he ovat jo istuneet.

Syyttäjän haastehakemuksen mukaan Auer ja hänen entinen miesystävänsä tekivät lapsille moninaista fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa vuosina 2007–2009. Lisäksi heidän syytetään muun muassa kahlinneen lapsia, kuvanneen heitä alasti sekä viillelleen heitä.

Auer nousi alun perin julkisuuteen syytettynä Ulvilassa vuonna 2006 tapahtuneesta murhasta, jonka uhrina oli Auerin mies ja lasten isä. Auer todettiin tapauksessa syyttömäksi kahdella käsittelykierroksella.

Ilmoita asiavirheestä