Seinäjoella tehtyjen asuntokauppojen määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2023. Tällä hetkellä ihmisiä kiinnostavat hyväkuntoiset kohteet, siksi kysyntää on etenkin 2010- ja 2020-luvuilla rakennetuilla asunnoilla.
Vielä 2010- ja 2020-lukujen taitteessa Seinäjoella elettiin asuntokaupan kuumia aikoja. Kauppoja syntyi: välittäjävetoisesti asuntokauppoja tehtiin useampana vuonna noin 1100, ja huippuvuonna 2021 määrä oli yli 1300.
Sitten alkoi Ukrainan sota.
Kiinteistötoimisto Kätkänahon toimitusjohtaja Harri Kätkänaho luonnehtii vuotta 2022 isoksi markkinashokiksi koko alalle Suomessa.
– Myynnit vähenivät lyhyessä ajassa selvästi, ja tämä heijastui myös hintoihin. Sen jälkeen eli vuosina 2023–2025 välittäjävetoisten kauppojen määrät Seinäjoella ovat olleet noin 850 vuodessa.
Kätkänaho ennustaa, että kuluva vuosi tulee myynneissä olemaan viime vuoden tasoa. Nousua ei siis nähdä, jos ei tosin laskuakaan.
Tilanne muuttuisi hänen mukaansa suotuisampaan suuntaan, jos uudistuotantoa syntyisi. Vanhojen asuntojen kauppa nimittäin on pysynyt kutakuinkin muuttumattomana.
Myös OP Koti Etelä-Pohjanmaa on tehnyt tasaisesti asuntokauppaa viime vuodet.
– Asuntoja tulee myyntiin ja niitä menee kaupaksi. Toki myyntimääriemme pitäisi ideaalitilanteessa olla parikymmentä prosenttia suuremmat. Ihmisistä on tullut harkitsevampia, ja osin siksi asuntojen keskimääräiset myyntiajat ovat pidentyneet jonkin verran takavuosista, toimitusjohtaja Petteri Miettinen laskee.
Hinnat vakaat
Vaikka asuntokauppojen kehitys edellisvuosina on Seinäjoella ollut pääpiirteittäin sama kuin muuallakin Suomessa, on Seinäjoki saattanut selvitä joitakin suuria kaupunkeja hieman paremmin.
Kätkänaho mainitsee kovempia kolauksia kokeneista alueista pääkaupunkiseudun, jossa asuntojen hinnoissa on voinut nähdä isojakin pudotuksia.
Hän kuitenkin muistuttaa, että rakennuskannan ikä ratkaisee joka paikassa paljon. Sillä on kiistaton merkityksensä myös pääkaupunkiseudulla.
Myös Miettinen näkee, että isoissa kaupungeissa pudotus sekä hinnoissa että myynneissä on ollut selvä. Esimerkin hän antaa Tampereelta. Siellä tehtiin käytetyistä asunnoista vielä vuonna 2021 lähes 7000 kauppaa, mutta viime vuonna hieman alle 4000.
Asuntojen keskimääräiset hinnat Seinäjoella ovat laskeneet huippuvuodesta 2021. Kuinka paljon, se riippuu kohteesta.
– Vanhojen ja remonttikuntoisten asuntojen hinnat ovat voineet pudota kymmeniä prosentteja, mutta hyväkuntoisten 2010- ja 2020-luvun omakoti-, rivi- ja kerrostaloasuntojen hinnat ovat pitäneet hyvin. Laskuakaan ei ole näköpiirissä, Kätkänaho sanoo.
Hintaerot pieniä
Miettisen näkemys on, että erot asuntojen hintatasoissa ovat pitkään pysyneet pieninä. Siksi ei voida ainakaan sanoa, että hinnat olisivat laskusuunnassa.
– Useamman vuoden aikajänteellä keskimääräiset neliöhinnat ovat pudonneet aika maltillisesti, muutamia prosentteja. On kuitenkin muistettava, että kysytyissä huoneistoissa on hinnoissa voinut olla ja voi olla yhäkin nousua.
Miettistä harmittaa se, että asuntomarkkinoista uutisoitaessa huomion saavat usein isoissa kaupungeissa sijaitsevien uudiskohteiden kaupaksi käymisen ongelmat, joihin ratkaisua on haettu esimerkiksi roimin hinnanalennuksin.
– Monet ihmiset ovat alkaneet luulla, että jopa kymmenien prosenttien pudotukset hinnoissa koskisivat myös käytettyjen asuntojen markkinaa. Se ei alkuunkaan pidä paikkaansa, ei Seinäjoella eikä muualla.
Kaksioiden kysyntä vähäistä
Nyt on ottajia etenkin 2010- ja 2020-luvun asunnoille.
Kätkänahon mukaan ostajien kriteereissä asunnon koon ohi kiilaavat ikä ja kunto.
– Jossain vaiheessa perhekoot olivat asuntovälittäjän näkökulmasta suurempia. Oli esimerkiksi kolmilapsisia perheitä, ja heille oli luontevaa asua isommassa kodissa. Nyt pienempikin perhe, pelkkä pariskuntakin, etsii mielellään kookkaampaa asuntoa, jossa on omat tilat esimerkiksi etätyöskentelyyn.
Hyväkuntoinen, uudehko rivi-, pari- tai omakotitalo on nyt Miettisen mukaan haluttu koti. Hänkin on huomannut, että isommat asunnot ovat ostajien mieleen.
– Asunnossa on tarpeen olla kolme huonetta, neljäkään ei ole pahitteeksi. Monet tarvitsevat kotiinsa työhuoneen lisääntyneen etätyön vuoksi. Kaksioita kysytään selvästi vähemmän, Miettinen arvioi.
Kärki on nostanut suosiota
Harri Kätkänaho pitää Seinäjoen tällä hetkellä kiinnostavimpina asuinalueina sellaisia, joissa asuntokanta on uudehkoa tai jopa uutta ja joista on kohtuullinen matka palvelujen pariin. Esimerkkinä hän mainitsee Kertunlaakson ja Tanelinrannan.
Petteri Miettinen lisää virkaveljensä listaan vielä Karhuvuoren sekä Kärjen alueen.
– Viime aikoina Kärki on alkanut nousta kiinnostavana alueena monen asiakkaan puheissa. Kauppaa onkin käyty hyvin sen edustaman postinumeron 60200 alueella.
Pankit varovaisia
Viime vuosina kaupantekoa on vähintäänkin hidastanut tiukaksi muuttunut pankkirahoitus.
– Pankit huomioivat tarkkaan asunnon kuntotekniset asiat, mutta myös asuinalueen. Seinäjoki mielletään vielä hyväksi alueeksi. Pankkien nykyinen toimintatapa merkitsee asuntokaupoilla sitä, että koko prosessi kestää vähintäänkin viikkoja, Kätkänaho tietää.
– Pankkien vaade vakuuksille, samoin asiakkaiden maksukyvyn tarkempi tarkastelu hidastaa asuntokauppaa. Se voi jopa estää joidenkin kauppojen syntymisen, Miettinen täydentää.
Datakeskus tuo asiakkaita
Seinäjoelle rakentuva datakeskus on jo hieman näkynyt asuntomarkkinoilla. Miettisen edustama OP Koti Etelä-Pohjanmaa on jo tehnyt joitakin kauppoja datakeskukseen kytkeytyvien asiakkaiden kanssa.
Kauppoja tehdään Miettisen mukaan eteläpohjalaiseen malliin nopeasti.
– Jos kohde vastaa tarpeita, niin heti näytössä todetaan, että ostan tämän. Näiden asiakkaiden joukossa on ollut kokeneita työn perässä muuttajia, jotka tietävät, että asunto ostetaan määräajaksi ja myydään, kun matka jatkuu taas toisaalle.
Kätkänaholla ei vielä ole tehty datakeskukseen linkittyviä asuntokauppoja.
– Työntekijöille on jo haettu vuokra-asuntoja, mikä tulee tiukentamaan vuokrattavien kotien saatavuutta. Etenkin isommista asunnoista on jo aiemmin ollut pulaa, nyt tilanne tulee tiivistymään lisää. Vuokramarkkinathan Seinäjoella ovat vetäneet mainiosti ja vuokrataso on hyvä.
Montut täyteen taloja
Harri Kätkänaho ja Petteri Miettinen toivovat, että Seinäjoella päästäisiin mahdollisimman pian asuntojen uudisrakentamisen pariin. Se ei ainoastaan piristäisi asuntomarkkinoita, vaan myös lisäisi Seinäjoen veto- ja pitovoimaa.
– Seinäjoen keskusta kaipaisi uusia asuntoja, sillä väkimäärän kasvaessa myös palvelutarjonta paranee.
Alueen montut pitäisi konkarivälittäjän mielestä saada täyteen taloja.
– Toisaalta kaupungin kaavoitus on tiivistynyt paljon ja uudet talot ovat lähekkäin, vaikka monet haluaisivat asua yksitasoisessa rivitalossa. Tiiviysajattelu ajaa siihen, että haluttuja koteja rakennetaan aika kauas keskustasta.
Miettisen mielestä nyt tulisi kääntää kaikki kivet ja kannot, että keskustan läheltä löytyisi lisää talotontteja.
– Vanhojen alueiden käyttöä pitäisi tehostaa ja kaavojen mahdollisuuksia arvioida. Esimerkiksi sairaalanmäen rakentaminen olisi todella tärkeää. Tarvitsemme pitovoimaa sairaalan tärkeissä tehtävissä työskenteleville, jotta he jäisivät tänne. Siksi kerrostalorakentamisen sijaan tulisi miettiä muita ratkaisuja alueelle.
