Keskellä Sulvan peltoaukeaa seisoo pohjalaistalo, joka on ollut autiona viisi viime viisi vuotta. Talossa on upeita yksityiskohtia, mutta se on nähnyt parhaat päivänsä. Piha on villiintynyt ja pikkutuvan kuisti romahtanut.
– Hirsirakennukset ovat usein korjattavissa lähes ikuisuuksiin asti, restaurointiarkkitehti Ruusa Viljanen Rossi tietää.
Lähitulevaisuudessa tämä ja moni muu mustasaarelainen autiotalo saattaa saada uudet asukkaat. Kyseessä on Mustasaaren autiotalojen hanke nimeltä Kaikki kunnan kylät.
Sen tarkoitus on kartoittaa kunnan autiotaloja ja niiden korjausmahdollisuuksia ja etsiä taloille asukkaita.
Kaksivuotista projektia vetävä Viljanen Rossi kertoo, että kasvava Mustasaari haluaa saada lisää asukkaita. Asukkaita ja erityisesti paluumuuttajia kosiskellessa kunnan täytyy varmistaa, että asuntoja on riittävästi.
– Kaavoittaminen on hidasta ja rakentaminen kallista. Uudisrakennukset tulevat helposti liian kalliiksi ostajien kysyntään nähden.
Hankkeen kautta pyritään etsimään sopivia pareja: kunnostettavissa olevia autiotaloja, sekä niitä, jotka kaipaavat Mustasaaren kylien rauhaan ja arvostavat vanhoja taloja.
– Nämä ovat hienoilla tonteilla. Monissa on puutarha ja usein mahdollisuus esimerkiksi hevoshakaan. Näissä on edellytykset ja mahdollisuudet hyvään maalaiselämään.
Pohjalaistalot ovat osa paikan identitettiä
Viljanen Rossi on myös kulttuuriympäristöasiantuntija, joten hän näkee autiotalojen uudisasuttamisen tärkeänä.
– Erityisesti pohjalaistaloihin ihmisillä on tunnesiteitä, ja ne ovat tärkeitä maisemassa. Ne ovat osa Pohjanmaan identiteettiä. Kohteet ovat uniikkeja. Jokaisella on oma persoonallisuus, kun nykymaailmassa kaikki on niin anonyymia ja samankaltaista.
Hänen mukaansa osa työtä on myös lisätä tietoisuutta siitä, että kaikki ränsistyneisyys ja rapissut maali ei tarkoita sitä, että talo täytyisi heti purkaa.
– Vanhat talot herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Osa on sitä mieltä, että tikku alle vain.
Taloihin kannattaa suhtautua työmaina
Projekti on nyt siinä vaiheessa, että Mustasaaren eteläisen ja itäisen osien autiotalot ovat kartoitettu. Vielä yhtään uutta asukasta ja asunnon omistajaa ei ole niin sanotusti paritettu, mutta kiinnostuneita on ollut, Viljanen Rossi kertoo.
– Kiinnostuneita on ollut pääkaupunkiseudulta saakka. Jotkut etsivät heti vuokra-asuntoa tällaisesta talosta, ja osa suunnitelee pitkällä tähtäimellä muuttavansa takaisin tälle seudulle. Kannustan olemaan avoimesti yhteydessä, jos kiinnostusta on. Monelle on ihmetys, että voiko joku olla kiinnostunut tästä minun vanhasta tönöstä. Kaikilla ei ole ymmärrystä, että talossa voi olla potentiaalia.
Kartoitustaloille ei ole määritetty kriteerejä, kaikki arvioidaan. Pohjalaistalojen lisäksi mukana voi olla esimerkiksi 1940-luvun rintamamiestaloja ja 1960–70-luvun tiiliverhoituja, matalia taloja.
– Kaikkiin taloihin kannattaa suhtautua työmaana. Eivät ne uusia ole. Mutta uuden sijaan saa paljon jotain muuta. Siksi on tärkeää löytää oikea ostaja, joka ymmärtää vanhojen talojen arvoa.
Luopumiseen liittyy myös surua
Sulvan autiotilan pihapiiriin kuuluu päärakennus, pikkutupa ja ulkorakennus. Pikkutuvan toisessa päädyssä on liiteri ja toisessa päässä pieni asuintila. Kuisti on romahtanut, mutta sen voisi rakentaa uusiksi, Viljanen Rossi kertoo.
Hän arvioi, että päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta, mutta siinä on nähtävissä tyylejä eri aikakausilta.
1,5-kerroksisen talon yläosa on valkoinen. Se on pohjalaistaloissa statussymboli.
– Valkoinen oli pellavaöljymaalia ja siten kallis väri. Sillä on haluttu näyttää, että meillä on varaa maalata yläkerta valkoiseksi, eikä vain halvalla punamullalla.
Ikkunasta sisään kurkistaessa näkee, että talossa on edellisen asukkaan kalusteet. Seinällä on upea maalaus, jossa tila on täydessä loistossaan.
Viljanen Rossi kertoo, että monelle autiotalosta luopuminen on myös suruprosessi.
– Esimerkiksi Tölbyssä on autiotalo, joka on kylän kantatila. Se on ollut samalla suvulla 1500-luvulta saakka. Rannikko-Pohjanmaalla halutaan usein pitää huolta tiloista ja niiden rapistumisesta kärsitään. Luopumispäätös voi olla raastava, mutta lohdullista on, että sen myötä talo voidaan kunnostaa ja se saa uudet asukkaat.
