Danske Bankissa paljastunut rahanpesu tehostaa pankkivalvontaa Suomessa asti, Finanssivalvonta sanoo.
Tavallinen asiakas hädin tuskin huomaa Danske Bankin rahanpesuskandaalin jälkiseuraamuksia, asiantuntijat arvioivat.
– Rahanpesusta kiinni jääminen vaikuttaa varmasti pitkään pankin tulokseen, mutta yksityisasiakkaan arkeen sillä ei ole juurikaan vaikutusta, Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa sanoo Lännen Medialle.
Muutama yksittäinen asiakas saattaa vaihtaa kohun seurauksena pankkia, mutta laajempi pako on hyvin epätodennäköistä, Ossa arvelee.
– Usein ihmiset julistavat ottavansa rahat pankista pois vastaavien tapauksien ilmaantuessa, mutta se on yksinkertaisesti niin vaikeaa, että harva sitä lopulta tekee.
Rahanpesusta epäillään Tanskassa kirjoilla oleva Danske Bankin Viron-yksikköä.
Pankin keskiviikkona julkaiseman selvityksen mukaan epäilty rahanpesu liittyy etenkin muualla kuin Virossa kirjoilla olevien asiakkaiden tilisiirtoihin, joiden arvo on yhteensä noin 200 miljardia euroa.
Danske Bank kertoo Lännen Medialle, että Viron ulkopuolisten asiakkaiden asiakkuudet on lopetettu Viron yksikössä alkuvuoteen 2016 mennessä.
Asiantuntija: Sanktiot pieniä suhteessa tulokseen
Vakavin seuraus Danske Bankille tulee mainehaitasta, finanssioikeuden professori Ossa uskoo.
Negatiivinen julkisuus ja luottamuksen menettäminen saattavat haitata pankkia enemmän kuin sille langetettavat rahalliset sanktiot, vaikka ne saattavat nousta yli 600 miljoonaan euroon.
– Jos sanktiot suhteuttaa vaikkapa vuoden saatikka kymmenen vuoden tulokseen, kyse on lopulta pienestä summasta, Ossa huomauttaa.
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Danske Bank teki noin 1,2 miljardin euron tuloksen.
Mainehaitta näkyy ensimmäisenä pörssikurssissa, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Sami Torstila sanoo.
Keskiviikkona Danske Bankin pörssikurssi putosi noin kahdeksan prosenttia, mutta se elpyi osin jo torstaina.
– Siihen vaikutti luultavasti se, että sanktiot osoittautuivat suunnilleen odotetun suuruisiksi, eivätkä pahemmat pelot toteutuneet, Torstila sanoo.
Danske Bank ei halunnut vielä torstaina arvioida kohun vaikutusta sen liiketoimintaan tapauksen tuoreuden takia.
– Tapaus on varmasti vaikuttanut pankin maineeseen ja uskottavuuteen. Meidän täytyy työskennellä paljon, jotta voimme palauttaa nämä asiat entiselleen, pankki viestitti Lännen Medialle lehdistöpäällikkö Josi Tikkasen välityksellä.
Pankki kertoo, että se on nelinkertaistanut rahanpesun ja talousrikosten ehkäisyn parissa työskentelevän henkilöstönsä määrän viime vuosina.
Valvonta tehostuu
Rahanpesuskandaalilla on positiivisiakin vaikutuksia, rahoituksen professori Torstila sanoo.
– Rahanpesun valvonta tehostuu koko pankkisektorilla, kun tällaiset tapaukset tulevat julkisuuteen.
Tehostuva valvonta koskee pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, mutta tavallisille asiakkaille se tuskin tulee näkymään, Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri arvioi.
– Heiltä kysytään jatkossakin ihmisiä kummastuttaneita kysymyksiä esimerkiksi poliittisesta vaikutusvallasta ja ulkomaisista pankkitileistä, mutta en usko niiden lisääntyvän.
Juttuun korjattu tieto oikeustieteen professori Jaakko Ossan edustamasta yliopistosta. Aiemmin jutussa väitettiin virheellisesti, että Turun yliopiston professori Ossa työskentelisi Aalto-yliopistossa. Lisäksi juttuun lisätty tieto rahoituksen professori Sami Torstilan työnantajasta, joka on Aalto-yliopisto.
Petteri Lindholm