Selvä enemmistö LM-kyselyyn vastanneista perussuomalaisten ydinvaikuttajista haluaa, että puolue ottaa vaaliteemakseen EU-kansanäänestyksen, fixitin, vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Fixitillä tarkoitetaan kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Lännen Median kyselyyn vastanneista PS-vaikuttajista peräti 75,4 prosenttia on sitä mieltä, että fixit pitäisi ottaa puolueen vaaliteemaksi.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää tulosta hieman yllättävänä. Jokisipilän mielestä se, että jopa neljännes vastaajista on joko kansanäänestystä vastaan tai ei osaa sanoa, on yllättävän suuri lukumäärä.
– Puolue on syntynyt kannattamaan EU:sta irtautumista, Jokisipilä muistuttaa.
Joka tapauksessa ylivoimainen enemmistö PS-vastaajista kannattaa kansanäänestystä. Mikäli Suomessa joskus fixit-äänestykseen päädyttäisiin, olisi se Jokisipilän mukaan puolueen pitkän ajan tavoitteen täyttymys.
LM-kyselyyn vastasi yli 200 perussuomalaisten ydinvaikuttajaa. Puoluevaikuttajia on Jokisipilän mukaan tavoitettu niin huomattava määrä, että hänen mukaansa on täysin realistista, että seuraava puoluekokous joutuu ottamaan kantaa fixit-kysymykseen.
Perussuomalaisten ensi kesän puoluekokous on viimeinen ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja.
– Siellä puolue tullaan laittamaan siihen asentoon, jossa eduskuntavaaleja käydään.
Britanniassa järjestettiin viime kesänä neuvoa-antava kansanäänestys, kun ex-pääministeri David Cameron lupasi kansanäänestystä EU-jäsenyydestä vuonna 2013.
Konservatiivit voittivat Cameronin johdolla vaalit vuonna 2015, ja kesän 2016 brexit-kansanäänestyksessä äänestäjien enemmistö halusi maan irtautuvan EU:sta.
Suomessa vastaavanlaiseen tilanteeseen päätyminen on Jokisipilän mukaan hyvin epätodennäköistä – vaikka perussuomalaiset ottaisi fixitin vaaliteemakseen ja vieläpä voittaisi seuraavat eduskuntavaalit.
Jokisipilän mukaan tällainen asetelma ajaisi perussuomalaiset ulos hallituksesta, jos fixit olisi puolueelle kynnyskysymys.
– Silloin oltaisiin vastaavanlaisessa tilanteessa kuin vuonna 2011. Tuolloin kokoomuksen EU-politiikka oli sellainen, mitä perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä. Se oli yksi suuri kysymys, miksi perussuomalaiset jäi oppositioon, vaikka puolue voitti vaalit.
Jokisipilä sanoo, että yksikään puolue ei ole ollut Suomessa sellaisessa asemassa, että se pystyisi yksin määrittelemään hallitusohjelmaa.
– Jos joku neljästä suuresta (keskusta, demarit, kokoomus, perussuomalaiset) lähtee kovin EU-kriitiselle linjalle, kolme muuta pystyy muodostamaan koalition ja muodostamaan hallituksen ottamalla mahdollisesti pienempiä puolueita avuksi.
Yksikään muu puolue ei Jokisipilän mukaan halua irtautua EU:sta – päinvastoin.
– Muissa puolueissa linjaus on, että EU on arvovalinta ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys.
– Keskustalla on oma historiansa jäsenyyskamppailunsa suhteen. Siellä on ollut EU-kriittinen siipi. Täytyy kuitenkin aika paljon tapahtua, että keskusta lähtisi liikkeenä merkittävällä tavalla EU-kriittisempään suuntaan.
Politiikan tutkija myös muistuttaa, ettei perussuomalaisten tämän hetken menestys ennakoi kovin suurta menestystä 2019 vaaleissa.
Ylen viimeisimmän gallupin mukaan perussuomalaiset kyntää tällä hetkellä 8,5 prosentin kannatusluvuissa, kun vielä eduskuntavaaleissa, puolitoista vuotta sitten, puolue nousi 17,7 prosentin kannatuksen.
Lännen Median kysely lähetettiin 478 perussuomalaiselle vaikuttajalle. Siihen osallistui 77 piirihallitusten jäsentä, 89 paikallisosaston tai jonkin muun puolueen alaisen järjestön puheenjohtajaa, 11 kansanedustajaa sekä 35 jossain muussa tehtävässä toimivaa perussuomalaista. Vastausprosentti oli hyvä, 44 %. Tarkka kysymyskohtainen vastaajamäärä ei ole sama, koska kaikkiin kysymyksiin vastaaminen ei ollut pakollista.
Lue kaikki sanalliset vastaukset täältä .