Epari kävi kysymässä tanssinopettaja Matti de Jongilta ovatko poika- ja miestanssijat jo tuttu näky Etelä-Pohjanmaalla.
–Täytyy sanoa, että ei ole. Poikien osuus esimerkiksi tanssikoulu Wimmassa on pari prosenttia oppilasmäärästä eli puhutaan hyvin pienestä joukosta, de Jong kertoo.
Aloituskynnys korkealla
15-vuotiaana tanssimisen aloittanut mies uskoo, etteivät pojat löydä tanssiharrastusta, koska suomalaiset tanssijat eivät ole tanssia harrastamattoman nuorison tiedossa.
Myös naljailu ja toisten asenteet saattavat jännittää monia.
– Teini-iässä altistuu ryhmäpaineelle. Vaikka kiinnostusta ja taitoa löytyisi, tanssiharrastuksen aloittamiseen voi olla korkea kynnys.
De jong korostaa, ettei ole olemassa tyttöjen ja poikien tanssilajeja. Hän itse opettaa katutansseja, kuten hip hoppia ja poppingia. Nämä lajit kiinnostavat tasaisesti molempia sukupuolia.
De Jongin tuntivalikoimaan kuuluu tänä syksynä muun muassa 4–6-vuotiaille tarkoitettu street boys -tunti, jolla nimenomaan poikia houkutellaan mukaan.
– Kurssilla tutustutaan katutanssiin myös leikkien avulla. Tunneilla on siis hyvin iloinen ja vauhdikas meininki.
Tanssituntien lisäksi nykyään ideoita tanssimiseen löytyy somekanavilta.
– Itse treenasin ensimmäisiä tanssikuvioita Michael Jacksonin Moonwalk- ja Thriller -videoilla nähdyillä liikkeillä, kertoo Hollannissa syntynyt ja Kokkolassa varttunut de Jong.
Monipuolista treeniä
Tanssi on vaativa urheilulaji. Siinä tarvitaan lihaksia, jotka muuten pääsevät usein vähällä.
– Liike on niin kokonaisvaltaista, että siinä oppii tuntemaan kroppansa uudella tavalla. Kehon voiman ja liikkuvuuden sekä hallinnan lisäksi tanssi tuo itsevarmuutta ja kehittää sosiaalisia taitoja, de Jong kuvailee.
Miestä harmittaa, ettei tanssia aina pidetä urheilulajina, vaikka tulevissa olympialaisissa yhtenä uutena lajina on breakdance.
– Ehkä itsekään en pidä tanssia urheiluna perinteisessä mielessä, mutta se ennakkoluulo, etteikö tanssi olisi vaativaa ja raskasta sekä fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, se on huvittava luulo.
Haaveissa olympialaiset
Toivo Pulli, 11, ja Mauno Rasku, 12, treenaavat tanssikoulu Wimmassa.
Pulli aloitti tanssin viisivuotiaana, Rasku paria vuotta myöhemmin. Molemmat pojat tanssivat hip hopia, mikä näkyy myös vaatetyylissä ja musiikkimaussa.
Parasta tanssimisessa on Raskun mukaan esiintyminen.
– Tulee tosi hyvä fiilis, kun onnistuu esityksessä, sanoo Rasku, jonka harrastuskalenterista löytyy tänä syksynä neljä eri tanssituntia.
Rasku on Matti de Jongin oppilas ja kuuluu Academy-kisaryhmään. Pojalta löytyy kunnianhimoa ja tavoitteita.
– Tähän mennessä kisoja on käyty Suomessa. Olisi mahtava päästä vielä joskus ulkomaille kisoihin.
Samaan kisaryhmään kuuluva Pulli haaveilee myös ulkomailla kilpailemista.
– Breakissa olisi mahtava päästä olympialaisiin asti, mutta sitä ennen olisi kiva voittaa myös jotkut kisat ihan täällä Suomessa.
Pulli treenaa kuusi kertaa viikossa. Viisivuotiaana lastentanssi-ryhmässä aloittaneen Pullin mukaan tanssiharrastuksessa on parasta se, että tanssikoululla ja harrastusyhteisössä on hyvä ilmapiiri.
– Olen saanut täältä kivoja kavereita ja tanssiessa voi muutenkin toteuttaa itseään tosi monipuolisesti.
